Joulukattaus ja pohdintaa joulun suorittamisesta

Reilu viikko ja h-hetki koittaa. Varmasti aikamoista vilskettä tuo tuleva viikko tullessaan monessa perheessä joulusiivoineen ja kuusen hakuineen. Tämä siis osalla, toiset osaavat ottaa lunkisti ja nauttia joulun pyhistä sen suuremmin stressaamatta. Minä kuulun ensimmäiseen joukkoon. Joulusiivot saunanpesuineen, ilman niitä joulu ei tule. Joulu tulee suorittamalla. Sen kun tiedostaa, niin siitäkin osaa jollain kierolla tavalla nauttia. Ja tuleepa ne keittiön kaapit edes kerran vuodessa siivottua! En kuitenkaan ole äärisuorittaja, muistan nimittäin vuosien takaa erään työkaverini, joka viikkoja ennen joulua alkoi mennä taloa huone kerralla läpi kaappeja myöten siivoten. Sitä minä kutsuisin kyllä suursiivoksi! Tapoja on monia ja kaikki oikeita, kunhan jouluna osaa edes vähän rauhoittua ja muistaa lähimmäisiään ja itseään lämmöllä. Mihinkä ryhmään itse kuulut?

Viime vuoden joulukattaus oli vihreä. Tänä vuonna joukkoon saa tulla punaista Lapuan Kankureiden tablettien muodossa. Kynttilöillä ja kukilla tulee se tunnelma juhlapöytään, siitä ei pääse mihinkään. Tuskin maltan odottaa jo joulupöytään istumista, mutta maltetaan nyt vielä se reilu viikko!

Jouluisia asetelmia siellä ja täällä

Kummasti vuodessa unohtuu, mitä kaikkea jouluista kaappeihin on säilöttynä. Kaivelin joulukoristeita varastosta joku päivä sitten vähän sillä silmällä, että jotain voisi jo esille laittaa. Löysin unohtamani minikuuset ja hurmaavan lumiukon, jonka ostin viime jouluksi. Tuo lumiukko ei ollut unohtunut, kuuset olivat. Ne ovat kivoja tuossa meidän keittiön lokerikossa, eivätkä ole tähän aikaan vielä liian jouluisia. Kaikki tontut jätin vielä odottamaan h-hetkeä. Vähän punaista toki saa olla jo, mutta kukkien muodossa sitäkin löytyy. Hurmaava amaryllis tuli leikkoversiona vastaan Lidlistä. Leikkokukkanakin amaryllis on kestävä, kun vaan vaihtelee vettä parin päivän välein. Ulos taas olen pari kranssia laittanut, ne ovat aina yhtä ihania. Innostuin jopa itsekin tekemään mustikan varvuista yhden, toisen sain äidiltäni. Mukavaa hommaa on tuo kranssienkin tekeminen, kun alkuun vaan pääsee. Mieli lepää ja näkee kättensä työt heti. Ei ole jouluun enää pitkä, kolmisen viikkoa! Vielähän sitä pitää ottaa pari leipomisrykäisyäkin tässä; makeaa ja suolaista pyhien varalle. Jokos teillä on jouluvalmistelut vauhdissa?

Jouluiset pizza biancot rieskasta

                                                          *kaupallinen yhteistyö Kurkelan Rieskaleipomo ja Somessa.com

Nyt voi jo varmaan vähän hehkuttaa joulun tuloa. Eihän siihen enää ole kuin 28 päivää aikaa! Ainakin pikkujoulukausi on vauhdissa jo kovasti ja ensimmäiset glögit maistettu. Ennen varsinaisen jouluruokakauden alkua on kiva laskeutua joulukauteen vähän erilaistenkin herkkujen kautta. Tuunasin Kurkelan Rieskaleipomon ihanista rieskoista illanistujaisiin sopivan pikkusuolaisen, joka maistuu vaikkapa juurikin glögin kanssa. Rieskat ovat sopivan kokoisia neliöitä ja niitä menee pellilliseen yhdeksän kappaletta. Nämä jouluiset rieskapizzat saavat vaikutteensa valkoisesta pizzasta, eli pizza biancosta. Täytettä voi tuunailla kukin tyylillään, mutta itse ihastuin noiden karpaloiden antamaan makeuteen, joka on ihan nappi kinkun kanssa. Kerroinkin pohjana käytettyjen rieskojen terveysvaikutuksissa täällä, joten ravintoarvot ovat paremmat kuin peruspizzassa. Näiden kanssa riittää hyvä seura ja kynttilöiden antama tunnelma!

Jouluiset Pizza biancot:

9kpl

9kpl Kurkelan rieskaleipomon rieskasta (esim. 4-viljan palat)
200g creme fraichea
1rkl sinappia
200g mozzarellajuustoa
n. 60g ilmakuivattua kinkkua
30-50g parmesan-juustoa raasteena
kuivattuja karpaloita
mustapippurirouhetta
suolaa
rucolaa

-asettele rieskat uunipellille
-sekoita sinappi, ripaus suolaa ja mustapippurirouhetta creme fraichen joukkoon, sekoita tasaiseksi
-levitä seos rieskojen päälle
-lisää ilmakuivatut kinkut ja mozzarellat rieskoille
-ripottele kuivattuja karpaloita oman maun mukaan
-lisää päälle parmesanraastetta

Paista nopeasti esim. grillivastuksella n. 220 astetta niin, että pinta saa väriä.

Rucolaa voi lisätä paiston jälkeen, herkuttele!

Poster Storen julistekollaasi ja ALEKOODI

                                                                                            *kaupallinen yhteistyö Poster Storen kanssa

Kop kop kop, muutama naula tuli taas naputeltua meidän yläkerran aulan seinään, kun posti toi paketin, jonka lähettäjänä oli Poster Store. Mustavalkoiset kuvat puhuttelevat jotenkin aina. Valitsemani julisteet henkivät asennetta ja sillä teemalla toteutin kollaasin. Toinen taulujen henkilöistä on vaikuttanut teini-ikäiseen itseeni suuresti, arvaatko kumpi? Kurt Cobain, tietysti. 

Pienellä vaivalla saa suuren vaikutuksen eri tiloihin. Eikä useammankaan kuvan ryhmän ripustamista kannata arastella. Kun välit ovat suurinpiirtein saman kokoiset, lopputulos on jo puolitiessä. Taulut voi asetella lattialle ensin ryhmään, niin näkee millainen kokonaisuudesta tulee. 

Poster Storen julisteet on muuten painettu ruotsissa joutsenmerkityllä painotehtaalla Lessebo Brukin Scandia 2000 White -paperiin. Mattapintainen, päällystämätön paperi on ympäristösertifioitua ja on kokonaispainoltaan 240g. Paperi ei myöskään kellastu ajan saatossa. Kehykset voi tilata julisteiden kanssa samalla sopivan kokoisina. Helppoa kun mikä! Vaikeinta itse asiassa on päättää valtavasta valikoimasta mitä haluaa.

Ihan mahtavaa on myös, että koodilla puolitoistakerrosta30 saat 30% alennuksen julisteista (ei Selection-valikoimasta). Alennus lasketaan julisteiden normaaleista hinnoista. Koodi on voimassa 4.12.2019 asti.

Joko löysit omat suosikkisi?

Metsäretkellä

 *kaupallinen yhteistyö Kurkelan Rieskaleipomon ja Somessa.comin kanssa

Vähän synkkä ja pilvinen päivä ei meitä haitannut, kun päätettiin lähteä nuorimman kanssa metsäretkelle. Tiedätte varmaan, mikä näissä retkissä on parasta? Eväät tietenkin. Olisi ihan suurin rikos unohtaa eväät kotiin. Meillä on loistavat ulkoilumahdollisuudet tässä lähellä onneksi ja metsään pääsee lähes kotipihalta. Perusmauthan ovat niitä parhaita. Pakkasin mukaan Kurkelan Rieskaleipomon rieskoja voilla ja juustolla täytettynä, pipareita ja lämmintä mehua termariin. Sen ihmeempää ei tarvinnut. Laatuaikaa lapsen kanssa raikkaassa ulkoilmassa. Tosin kovin kauas ei päästy, kun ne eväät alkoivat kuumottaa pienemmän retkeilijän mieltä.

Itse olen näin keski-iän kynnyksellä huomannut, että kaikki viljat eivät esimerkiksi sovi vatsalle niin hyvin. Suosittelen kokeilemaan näitä Kaurarieskasia, joita meilläkin oli mukana. Kaura on lempeä vatsalle, on hyväksi kolesteroliaineenvaihdunnalle sekä tasapainottaa verensokeria. Näiden valmistusprosessi kestää kolme päivää. Kaikki ruoka, minkä valmistus kestää kauan, on omien kokemuksieni mukaan hyvää! Ne myös säilyvät pehmeinä ja makoisina perinteisiä rieskoja pidempään.

Myös 4-viljan- sekä porkkanarieskaset on paistettu kuumassa arinauunissa. 4-viljan rieskasissa on kylläisyyden takaavaa kuitua ja proteiinia. Porkkanarieskasissa on ihana, vähän makeampi vivahde.

Vaikka rieska on parasta melkeinpä vaan voilla siveltynä, se on äärettömän monikäyttöinen litteän rakenteensa ansiosta. Siitä voi loihtia niin arkeen kuin juhlaankin vaikka mitä. Pysykää kuulolla, kerron teille piakkoin, miten tuunasin rieskan glögikauteen sopivaksi pikkusuolaiseksi.

Oman alueesi jälleenmyyjät näet täältä.

Olkkarin marraskuuta

Viimein tuli lumikin maahan. Jokavuotinen jouluvalojen johtorumba on käyty läpi ja kaikki valot laitettu ulos. Myös sisälle intouduin tuomaan valoja. On niissä ihana tunnelma, kun ilta pimenee! Haaveissa on sohvalle myös luonnonvalkoisia tyynyjä vihreiden pariksi. Keltaiset rupesivat tuntumaan liialta ja laitoin ne pois. En ole ehtinyt kierrellä sopivia tyynynpäällisiä, sen verran on hektistä taas arki ollut vanhempainvartteineen sun muine menoineen. Mielessäni on kyllä yksi vanha neuletakki kaappien perukoilla, josta saisi kivan neuletyynynpäällisen aika helpolla, kun viitsisi ottaa asiaksi tämän tuunausoperaation. Ruskean sohvan pariksi tosiaan aloin kaipailemaan pitkästä aikaa valkoista. Ehkä pieni raikastaminen väririntamalla on välillä hyväksi. Mukavaa marraskuista sunnuntaita ja hyvää isänpäivää kaikille iseille!

Ekat jouluvalmistelut - Karjalanpiirakat

Heipä hei, jotenkin tuo joulu rupeaa olemaan mielessä pikkuhiljaa ja joitain valmisteluja tässä on jo tehtykin. En ole muuten IKINÄ nähnyt tähän aikaa vuodesta niin paljon joulu(kausi)valoja kuin tänä vuonna olen nähnyt, oletteko tehneet samaa havaintoa? Itse olen kokenut olevani usein ensimmäisten joukossa, kun isäinpäivän tienoilla olen valot viritellyt. Nyt olen jo lokakuun puolella nähnyt useat kymmenet viritellyt valot pihoilla. Kiva toisaalta, että tulee valoa pimeyteen.

 Instassa joku oli tehnyt karjalanpiirakoita ja sain inspiraation samaan hommaan pitkästä aikaa. Karjalanpiirakat eivät meillä ole joulun pöytään kuuluneet, mutta nytpä päätin leipaista (mikä sana..!) itse noita herkkuja nimenomaan jouluksi. Olen vuosia sitten tehnytkin karjalanpiirakoita ja jopa pulikka löytyy laatikosta. Vaikeitahan ne eivät sinällään ole ja raaka-aineet ovat lähes ilmaisia. Pikkuisen työläitä ovat, mutta lopputulos palkitsee, trust me! Puuro kannattaa keittää jo edellisenä päivänä, jos mahdollista, niin sekin jo nopeuttaa hommaa kummasti. Laitoin pakastimeen suurimman osan, mutta katsotaan nyt, paljonko niitä jouluun asti säilyy:)

Tein piirakat tällä Valion ohjeella.

Ruskat käytössä

Nyt on se syksykin sitten tullut. Laittelin ulkokukat tänä viikonloppuna pois. Sekin on sellainen homma, jota tekisi mieli lingata hamaan tilevaisuuteen. Kukkien laitto on aina kivaa, mutta se pois laittaminen taas ei. Ja keväällä niitä kesäkukkia tahtoo tulla silleen pikkuhiljaa, joten loppujen lopuksi niitä on aikamoinen määrä purkeissa ja amppeleissa. Pois ne pitäisi saada kuitenkin yhdellä kertaa. Onneksi on se homma nyt selvä. Sormet kohmeessa, mutta henki säilyi :) Vähän toin havuja tilalle amppeleihin antamaan tunnelmaa ja jonkun kranssin voisi kyhätä vielä. Katselin meidän pihassa olevaa suht korkeaa kuusta, että mitenhän sinne saisi jouluvalot ujutettua (jouluvalot mainittu!)... Tikkaat jäävät auttamatta lyhyeksi ja  eipä tuota kurottajaa ole omasta takaa, joten taitaa jäädä valot laittamatta. Ei ole siinä alla katajaakaan, jonne kapsahtaa...  Pitää pysyä maan kamaralla noiden valosarjojen kanssa. Vai onko jollain joku kuningasidea, miten heittää valosarja kuuteen metriin nätisti?

Pari postausta takaperin kerroinkin, että löysin Juthbackasta noita Arabian Ruska-sarjan lautasia. Muutaman kerran ollaan niistä syöty. Laatu ja malli ovat kyllä käyttömukavuudeltaan mielettömän hyviä. Lautasella pysyy vähän "liemimäisempikin" ruoka, sillä se on matalaksi lautaseksi suht syvä. Kivitavara ja pinta ovat käyttöä hyvin kestäviä.  Silti näistä tulee jotain Kaurismäkeläisiä takaumia retrotyylinsä takia. Jotain tosi ihanaa näissä kuitenkin on. Sain lautaset 2€/kpl, joten ehdottomasti ovat hintansa väärtejä. 

Puutarhan loppukesä summa summarum

Niin vaan tuntuu kesä vetelevän viimeisiään. Pimeät illat laskeutuvat yhä aiemmin ja lämpötila laskee alemmas ja alemmas. Kuvailin vielä (viimeiset) kuvat puutarhassa, kun kasvit sinnikkäästi jaksavat rehottaa. Ihana vaaleansininen kärhö kukkii mielettömin, isoin kukin ja viihtyy tontin laidalla. En muista,mikä lajike on kyseessä, mutta onneksi tuli tämä hankittua pari kesää sitten. Istutin alkukesällä isoon saaviin myös kesäkurpitsan siemeniä, jotka laitoin vasten kaikkia ohjeita liian tiheään. Mukavasti on siitä huolimatta satoa tullut omiin tarpeisiin. Valtavalla nopeudella nuo kurpitsat kasvavat. Edellisenä päivänä vaatimaton puikula on jo seuraavana päivänä hyväisen kokoinen. Tämä siis, kun vettä muistaa antaa reippaasti. Muutamina hellepäivinä koko kasvusto ehti jo nuupahtaa roikkuvaksi reuhkaksi, mutta niin vaan vesi teki ihmeitä ja kasvu jatkui kunnon kastelusta. Viime kesänä rakennettu terassi on sekin ollut kovalla käytöllä ja on osoittautunut mukavaksi grillaus- ja oleilupaikaksi. Kuumina päivinä aurinko kyllä osuu vähän liiankin sopivasti siihen ja ruokailu vaatii aurinkolasit vähintään silmille, ettei ihan häikäisty pihviä jyrsiessä. Tuo katto onkin ennemmin sadesuoja, kuin aurinkosuoja. Toki terassin edessä on kasvamassa luumupuu, joka tuonee suojaa kasvaessaan. Pampaheinät (3kpl), joka tuossa terassillakin näkyy, ovat kasvaneet ja viihtyneet ihan mukavasti ruukuissa. Jännä nähdä, onnistuuko talvettaminen autotallissa, aion ainakin yrittää.

  Kiva puutarhakesä takana ja kohta uuden odottelua. Puutarha on kyllä sellainen ilon tuoja monella lailla. Nautin pienestä ruopsuttelusta ja uuden suunnittelusta, vaikken mikään asiantuntija olekkaan. Kukat tuovat iloa silmälle keväästä syksyyn ja toiveissa on kunnon hedelmäsadotkin, kunhan vielä pienet omena-, kirsikka- ja luumupuut tuosta kasvavat.  

Uutta ja vanhaa syksyiseen sisustukseen

Yksi vuoden must-juttu oli juuri viikonloppuna, kun Uudessakaarlepyyssä joka elokuiset rompepäivät tuli koluttua. Jotain kivaa (tietysti) tarttui matkaankin. Viimevuotinen reissu päättyi vähän onnettomasti, kun ostin Helena Tynellin vihreän Pala-maljakon, joka kotipihaan päästyäni tippui ja hajosi kynnyksen yli ehtimättä. No, päätin uhmata kohtaloa ja tänä vuonna ostin kauniin meripihkan värisen version samaisesta maljakosta. Ehjänä sain tällä kertaa ostokseni kotiutettua, hyvä minä! Sain omasta mielestäni halvalla myös kuuden kappaleen satsin Arabian Ruska-sarjan ruokalautasia, sekä jo aiemmin hankkimiini sarjan teekuppeihin asetit. Kiva tapahtuma, jossa saa vierähtämään päivän mukavasti. Uutena sen sijaan ostin hauskan kynttilänjalka-pään paikallisesta Zico´s -sisustusliikkeestä. Ruskan sävyt näemmä hiipivät kotiin pikkuhiljaa ihan huomaamatta. En edes suostu vielä ajattelemaan pimeää ja pitkää vuodenaikaa, joka on edessä, vaikka sisäinen sisustajani näemmä on jo ryhtynyt tasoittamaan tietä hankkimalla lämpimän sävyisiä syystunnelmanluojia. Joko syksy on hiipinyt omaan sisustukseesi?