Pizzaa grillissä

Kesän (voi kai jo sanoa kesä?!) ensimmäiset lämpimät päivät ovat täällä. Ihan parasta on grillaus ja varsinkin ne ensimmäiset ulkona laitetut ruuat, niitä ei voita mikään. Hankin jo toissakesänä grilliin pizzakiven, jonka päällä paistettu pizza onnistuu hienosti. Ainoa ongelma on ollut pizzan asettaminen kiven päälle. Kivi kun pitää laittaa kylmään grilliin ja sitten kuumentaa kuumaksi, ettei se halkea. Ohuen pizzapohjan asettaminen kivelle on ollut pienimuotoinen ongelma. Yleensä lopputulos on muistuttanut calzonea (sellainen sisäänleivottu pizza, tiedättehän..), koska pizza on yritetty lähes heittää kuumalle kivelle, ette sormet pala. Olenkin haaveillut kunnon pizzalapiosta, mutta en ole sellaista bongannut. Tutustuin Fiksukoti.com valikoimiin ja löysin heidän valikoimistaan juuri tähän tarkoitukseen sopivan pizzalapion. Pizzojen käsittelyssä ei ollut ongelmaa tämän jälkeen, pienestä se on kiinni. Omalla terassilla kesäisenä iltana nautittu pizza on parhautta. Ja se tuoksu!

Näin teet grillissä pizzaa:

-tee pizzat paistovalmiiksi odottamaan

-aseta pizzakivi kylmään grilliin ja laita grilli lämpenemään. Meillä mittari näytti kupu kiinni n. 300 astetta

- ripottele kivelle vähän jauhoja (estää tarttumista) ja laita pizza kuumalle kivelle lapion avulla

-anna pizzan kypsyä, kurkkaa pohjaa välillä, sillä grillissä pohja tummuu nopeampaa 

-kun pohja on saanut kauniin värin ja juusto on sulanut, pizza on valmis

*pizzalapion on saatu pr-näytteenä / kaupallinen yhteistyö

Pääsiäisen rento aamupalakattaus

Melkein naurattaa puhua siitä, miten pääsiäisenä ollaan rennosti yhdessä, joten en siis puhu. Tiedätte kyllä miksi, tämä iso-K, you know. Tässä ollaan oltu yhdessä rennosti ja vähemmän rennosti jo muutamia viikkoja. Ihan pakko kertoa pieni asiainlaitaa kuvaa yksityiskohta. Tätä kirjoittaessani  päälläni on vanhimman poikani Harald-pyjaman housut, jotka bongasin itselleni eilen kotikäyttöön (hän kun ei niitä käytä). Rentoa siis kun mikä! Mutta vähän parempaa voi laittaa pöytään pääsiäisen kunniaksi. Arkikin tuntuu juhlalta, kun panostaa kattaukseen himpun verran enemmän. Pääsiäiskattauskin meillä on rento, vaikka siihen panostaisikin. Astiat saavat olla eri sarjaa ja maljakkoon kelpaa tienpientareelta poimitut heinänkorret pajunkissojen kaveriksi. Pöytäliinan virkaa toimittaa pieni heinämatto, joka jo itseasiassa oli viime kesänä pöydällä meidän terassilla. Aika kiva tuossa keittiössäkin. Virpomaan ei pienin lapsista pääse tänäkään vuonna. Harmi sinänsä, sillä hänen nyt ollessaan 5-vuotias, ajattelin, että nyt voisi jo käydä vähän kiertelemässä vieraissakin paikoissa tuttujen lisäksi. Se nyt jää, mutta isoveli lupasi piilottaa munia amerikkalaiseen tyyliin pihalle, ja pikkuveli saa niitä etsiä. Kivaa sekin! Itse vietän ensi viikon pääsääntöisesti etätöissä ja sitten olenkin lomautettuna monen muun lailla jonkun aikaa. Joten kotiolot tulevat tutuksi minullekin. Oikein ihanaa tulevaa viikkoa kaikille etätyöläisille, työläisille ja työssäkäyville! Muistetaan, että joka päivä ollaan lähempänä sitä päivää, kun tätä kaikki on ohi ja normielämä koittaa:)

Jouluiset pizza biancot rieskasta

                                                          *kaupallinen yhteistyö Kurkelan Rieskaleipomo ja Somessa.com

Nyt voi jo varmaan vähän hehkuttaa joulun tuloa. Eihän siihen enää ole kuin 28 päivää aikaa! Ainakin pikkujoulukausi on vauhdissa jo kovasti ja ensimmäiset glögit maistettu. Ennen varsinaisen jouluruokakauden alkua on kiva laskeutua joulukauteen vähän erilaistenkin herkkujen kautta. Tuunasin Kurkelan Rieskaleipomon ihanista rieskoista illanistujaisiin sopivan pikkusuolaisen, joka maistuu vaikkapa juurikin glögin kanssa. Rieskat ovat sopivan kokoisia neliöitä ja niitä menee pellilliseen yhdeksän kappaletta. Nämä jouluiset rieskapizzat saavat vaikutteensa valkoisesta pizzasta, eli pizza biancosta. Täytettä voi tuunailla kukin tyylillään, mutta itse ihastuin noiden karpaloiden antamaan makeuteen, joka on ihan nappi kinkun kanssa. Kerroinkin pohjana käytettyjen rieskojen terveysvaikutuksissa täällä, joten ravintoarvot ovat paremmat kuin peruspizzassa. Näiden kanssa riittää hyvä seura ja kynttilöiden antama tunnelma!

Jouluiset Pizza biancot:

9kpl

9kpl Kurkelan rieskaleipomon rieskasta (esim. 4-viljan palat)
200g creme fraichea
1rkl sinappia
200g mozzarellajuustoa
n. 60g ilmakuivattua kinkkua
30-50g parmesan-juustoa raasteena
kuivattuja karpaloita
mustapippurirouhetta
suolaa
rucolaa

-asettele rieskat uunipellille
-sekoita sinappi, ripaus suolaa ja mustapippurirouhetta creme fraichen joukkoon, sekoita tasaiseksi
-levitä seos rieskojen päälle
-lisää ilmakuivatut kinkut ja mozzarellat rieskoille
-ripottele kuivattuja karpaloita oman maun mukaan
-lisää päälle parmesanraastetta

Paista nopeasti esim. grillivastuksella n. 220 astetta niin, että pinta saa väriä.

Rucolaa voi lisätä paiston jälkeen, herkuttele!

Metsäretkellä

 *kaupallinen yhteistyö Kurkelan Rieskaleipomon ja Somessa.comin kanssa

Vähän synkkä ja pilvinen päivä ei meitä haitannut, kun päätettiin lähteä nuorimman kanssa metsäretkelle. Tiedätte varmaan, mikä näissä retkissä on parasta? Eväät tietenkin. Olisi ihan suurin rikos unohtaa eväät kotiin. Meillä on loistavat ulkoilumahdollisuudet tässä lähellä onneksi ja metsään pääsee lähes kotipihalta. Perusmauthan ovat niitä parhaita. Pakkasin mukaan Kurkelan Rieskaleipomon rieskoja voilla ja juustolla täytettynä, pipareita ja lämmintä mehua termariin. Sen ihmeempää ei tarvinnut. Laatuaikaa lapsen kanssa raikkaassa ulkoilmassa. Tosin kovin kauas ei päästy, kun ne eväät alkoivat kuumottaa pienemmän retkeilijän mieltä.

Itse olen näin keski-iän kynnyksellä huomannut, että kaikki viljat eivät esimerkiksi sovi vatsalle niin hyvin. Suosittelen kokeilemaan näitä Kaurarieskasia, joita meilläkin oli mukana. Kaura on lempeä vatsalle, on hyväksi kolesteroliaineenvaihdunnalle sekä tasapainottaa verensokeria. Näiden valmistusprosessi kestää kolme päivää. Kaikki ruoka, minkä valmistus kestää kauan, on omien kokemuksieni mukaan hyvää! Ne myös säilyvät pehmeinä ja makoisina perinteisiä rieskoja pidempään.

Myös 4-viljan- sekä porkkanarieskaset on paistettu kuumassa arinauunissa. 4-viljan rieskasissa on kylläisyyden takaavaa kuitua ja proteiinia. Porkkanarieskasissa on ihana, vähän makeampi vivahde.

Vaikka rieska on parasta melkeinpä vaan voilla siveltynä, se on äärettömän monikäyttöinen litteän rakenteensa ansiosta. Siitä voi loihtia niin arkeen kuin juhlaankin vaikka mitä. Pysykää kuulolla, kerron teille piakkoin, miten tuunasin rieskan glögikauteen sopivaksi pikkusuolaiseksi.

Oman alueesi jälleenmyyjät näet täältä.

Lomaan kuuluu hyvä ruoka

Silloin tällöin pieni irtiotto arjesta tekee ihmeitä. Kun perheessä on pieniäkin lapsia, suuntautuu kotimaan minilomat meillä yleensä kylpylään. Muutama viikko takaperin suunnattiinkin koko viiden hengen perhekunta auton nokka kohti  Nokian Edeniä. Parissa päivässä ehtii toki muutakin, kuin vaan uida, joten pieni shoppailureissu Tampereelle oli "to do" -listalla myös. Näin aikuisiällä kaikkien reissujen kohokohta on ruoka. Vai oletteko suunnilleen samaa mieltä? Yleensä se, ettei tarvi itse ruokaa laittaa on mahtavaa ja ne hotelliaamupalat ovat myös ihan superluksusta. Reissun päällä kaikille mieluisan ruokapaikan löytäminen on joskus kuitenkin hankalaa. Joku haluaa jotain ja joku toinen toista. Varma valinta yleensä on burgerit. Tampereella testattiin Friends & Brgrs, joka nostaa burgerikokemuksen ihan toiselle levelille.  Pöytään ei tosiaan saatu mitään littaantunutta, mautonta hampurilaista, vaan makuhermoja kutkuttava kokemus, joka on esteettisestikin ruokahalua herättävä. Sämpylät leivotaan itse, liha jauhetaan omassa keittiössä ja ranskalaiset kypsennetään triple-cooked menetelmällä. Kaikki annokset on saatavilla myös vegaaniversioina. Omassa kanaburgerissani oli mm. karamellisoitua sipulia täytteenä, joka oli mielettömän hyvää.  Tarjolla oli myös Friend`s limsaa, joka on lisäaineetonta. Koko perhe tykkäsi annoksistaan, joten ihan varmasti suunnataan tänne toistekin. Friends & Brgrs on tulossa Seinäjoellekin, kunhan Ideapark valmistuu, joten saadaan käydä sitten ihan paikallisessa syömässä.  

Loma meni siis nappiin, saatiin viihdykettä, shoppailua ja sitä hyvää ruokaa:)

Yhteistyössä Friends & Brgrs kanssa

Mitä maksoi kattaus 4:lle kierrätyskeskuksesta?

Kaikesta ei tarvitse maksaa itseään kipeäksi. Maapallokin kiittää, kun hankintoja tekee kirppareilta ja kierrätyskeskuksista, joissa hyvää tavaraa on pilvin pimein. Kokosin kesäisen kattauksen neljälle Seinäjoen Kierrätyskeskuksesta. Kaiken ei tarvitse mätsätä yhteen värien tai mallien puolesta, silti lopputulos voi olla kaunis. Omat valintani olivat aika "iisejä", astioita, joille löytyy käyttöä ympäri vuoden. Nuo kirsikkakuvioiset lasit ovat aika retroja, mutta juuri siksikin hauskoja ja kesäisiä. Kattaukseen kuului 4 ruokalautasta, 4 paria veitsi/haarukkasettejä, 4 kirkasta jalallista juomalasia, 4 kirsikkakuvioista lasia, salaattikulho, maljakko, kori leiville, 4 jälkiruokakulhoa, pöytäliina, kaitaliina, pieni liina leipäkoriin, lokerollinen tarjoilulautanen, ja yksi emalimuki. Hinnaksi tälle kaikelle tuli ainoastaan n. 35 euroa. Varsin paljon tavaraa pikkurahalla, vai mitä sanotte?

Hodarit ja valkosipulicoleslaw vapuksi

Heippa taas. Lumet on sulaneet ja pohjanmaa tulvii. Kevät on siis virallisesti täällä. Vappukin on kohta ovella. Näin aikuisiällä ruoka on se juttu, joka kuuluu oleellisesti kaikkiin juhlapyhiin. Vappuna syödään vähän rennommin kuin muina juhlapyhinä. Hodarit on helppoja ja nopeita, sekä maistuvat kaikille yleensä. Ne on myös helppo täyttää itse jokaisen ruokailijan. Väliin voi toki laittaa mitä vaan omien makumieltymysten mukaan. Helppo valkosipulinen coleslaw antaa mehevyyttä tälle herkulle. Coleslaw on perinteisesti valmistettu kaalista, mutta jos salaatti syödään saman päivän aikana, myös jäävuorisalaatti käy oivasti, eikä ehdi vetistyä. Ja nakin päälle tietysti roimasti sinappia. Pyöräytin sämpylät itse sämpyläjauhopussin ohjeella. Mikään ei ole herkullisempaa, kuin rapeakuoriset, tuoreet sämpylät. Nämä hodarit hävisivät nopeasti parempiin suihin:)

Helppo valkosipulicoleslaw:

Puolikas jäävuorisalaatti suikaloituna
Kaksi porkkanaa raastettuna
2-3 valkosipulinkynttä puristettuna
1prk kermaviiliä
1/4 teelusikka valkopippuria
suolaa
mustapippuria rouheena

Sekoita aineet keskenään ja anna maustua ainakin tunnin verran

Linssikeittoa pakkaspäivään

Työssäkäyvänä perheellisenä tuntuu pyörittävänsä samoja ruokia viikosta toiseen. Lasten valikoivat

makumieltymykset eivät nekään helpota ongelmaa. Muistan jokunen vuosi sitten tehneeni useammankin kerran linssikeittoa, joka oli taivaallisen hyvää. Keitto unohtui ruuhkavuosiin, samoin kuin ohje. Googlailin netistä ohjeita, kun muistin tämän helpon ja maukkaan keiton olemassaolon taas. Muokkailin  keittoa mausteiden osalta omaan makuun sopivaksi (ja mitä kaapista sattui löytymään). Nokare creme fraichea keiton päälle huipentaa makuelämyksen.

Tämä on ravintoarvoiltaan hyvä ja täyttävä, sekä mitä mainiointa pakkaspäivän ruokaa. Tätä kannattaa tehdä samalla kertaa iso kattilallinen ja pakastaa loput, mikäli sinne asti riittää.

Linssikeitto:


pari rkl voita
2 sipulia
3-5 valkosipulin kynttä
4tl kurkumajauhetta
2 tl inkiväärijauhetta
1-2 tl chilijauhetta tai tujaus sriracha-kastiketta (oman maus mukaan)
1/2 tl valkopippuria
3-4rkl suolaa
3 tlk tomaattimurskaa (paseerattua, jos ei tykkää "sattumista")
n. 1,5 l vettä
(ripaus sokeria, pehmentää tomaatin makua)
4-6 dl (ruoka)kermaa
6dl punaisia linssejä


Huuhdo linssit hyvin paketin ohjeen mukaan.
Kuullota pieneksi silputut sipulit voissa, mutta älä ruskista. Lisää mausteet sipulien joukkoon ja kuullota vielä hetki.
Lisää vesi ja tomaattimurska, anna kiehahtaa.
Lisää huuhdotut linssit.
Anna kiehua hiljalleen n. puoli tuntia. Lisää kerma.


Keitto sakenee jäähtyessään vielä hiukan. Mikäli keitto maistuu valjulta, lisää suolaa.

Kanaburgeria chorizon kera

Viikonloppuisin tulee laiteltua vähän tuhdimpiakin aterioita ja herkuteltua enemmän. Joku aika sitten maistoin Pancho Villassa chorizo-broiler burgeria ja ihastuin ihan täysin. Chorizo oli ihan uusi makututtavuus itselleni tai ainakaan en muista sitä syöneeni. No mitä olenkaan menettänyt! Testasin annoksen pari viikkoa sitten samaisessa ravintolassa uudelleen ja kyllä, edelleen makuhermot lauloivat hoosiannaa. Eilen vietettiin lauantaista koti-iltaa ja päätin pyöräyttää samoista raaka-aineista burgerit kotiväelle. Ostin valmiiksi viipaloitua chorizoa, jotka broilerin fileiden ohessa paistoin hieman rapsakoiksi. Lisäksi sämpylöiden väliin päätyi salaattia, cheddar-viipaleita, punasipulia ja hampurilaiskastiketta. Ja ranskalaiset kuuluvat toki tähän settiin, perunaa tai bataattia. Lapsiperheessä varma menestys!

Suu mustikassa

On sitä odotettukin, mustikkaa. Juuri kun mansikat on saatu pakkaseen, on aika täyttää rasiat mustikoilla. Mustikan poimijana olen ollut laiskaakin laiskempi, monesti olen ostanut ne valmiiksi kerättynä. Mutta meillä alkaa mustikkametsät melkein kotiovelta, pihasta kun on kaupungin lenkkipoluille sata metriä. Onhan se melkein rikos jättää ne silloin itse keräämättä, jos tällainen mahdollisuus on. Teinkin ensimmäisen mustikkareissun pari päivää sitten. Sade taukosi vain alkaakseen pian uudelleen (onko tänä kesänä muita säitä ollutkaan?!) Tässä lähimetsässä on se onnellinen juttu, että marjassa voi käydä moneen otteeseen. Sain vajaa puoli ämpäriä, jossa siinäkin sitä perkaamista on. Pari piirakkaa on tehty ja loput pakkasessa talvea odottamassa. Pitänee viikonloppuna tehdä uusi reissu sopivassa raossa ja täydentää varastoja lisää, on se sen arvoista. Perinteinen pelliin tehty piirakka on vakio ja tietysti Mamman marjapiirakka kermaviiliseoksella ryyditettynä. Siihen sivuun vähän vaniljajäätelöä, niin siinä se on! Nam:)

Villisikaa nyhdettynä

Viime viikolla laitoin jotain ihan erilaista possua ruuaksi, nimittäin villisikaa. Ystäväni kasvattaa villisikoja KLIK ja heidän tuotantoaan oli tämäkin paisti. Olikin mielenkiintoista laittaa ihan uutta "lajia" pataan, sillä kerta oli ihan ensimmäinen. Maalaisjärjellä kuitenkin päättelin, että ei tämä nyt kauhean paljon normipossun päsittelystä voi poiketa, joten paljoa ei metsään voi mennä. Possuhan tykkää pitkästä valmistusajasta alhaisessa lämmössä. Päädyin nyhtöpossumeininkiin ja laitoin alle kiloisen kimpaleen pataan. Pintaan hieroin mausteita, suolaa (aromi), pippureita, valkosipulia ja lorautin pataan pari desiä omenamehua. Pata oli uunissa 100 asteessa yön yli. Pita-leivän kanssa tästä tuli oikein tuhti ateria. Väliin laitoin vielä palat grillijuustoa ja salaattia. Villisika on isompisyistä kuin tavallinen possu, mikä johtuu siitä, että se kasvaa hitaammin. Maku ei omasta mielestäni poikkea radikaalisti tavallisesta possusta. Maku on kuitenkin eryisen maukas, joten jos syöt possua, tykkäät villisiasta todennäköisesti. Täällä Seinäjoen alueella villisikaa on tarjolla ainakin Juurella-ravintolassa.