Featured Slider

Ohje pyykkietikalle, vaikka pukinpussiin

 Hupskeikkaa, marraskuussa jo ollaan. Jouluhommat alkavat pikkuhiljaa painaa päälle ja sitä myöten joululahjahankinnat ovat nekin taas ajankohtaisia. Ihanaa toisaalta taas, kun illat pimenevät ja saa oikein paneutua joulutteluun. Olen ajatellut, että otetaan kaikki irti ja nautitaan joulun tulosta koko marras- ja joulukuu. Pikkuhiljaa on kiva laittaa kaikkea kotiin ja vähän vaihdellakin koristeita. Lähempänä joulua voi sitten ne kaikista jouluisimmat jutut laittaa esiin. Jouluvaloja alan laittaa ulos marraskuun puolenvälin tienoilla ja ne lisääntyvät mitä lähemmäs joulua mennään. Mutta palatakseni noihin joululahjajuttuihin, on pyykkietikka kiva lahjaidea, jota on helppo tehdä itse. Pyykkietikkahan on siis huuhteluaineen korvike, joka myös tehokkaasti poistaa esimerkiksi jumppavaatteista hien ja nuhjuisen hajun. Pyykistä tulee myös ihanan pehmeää. Ohje on niin helppo, että kuka vaan osaa tehdä tätä ja aion kyllä tästä lähtien tehdä itse aina pyykkietikat. Kolme ainesosaa: vesi, väkiviinaetikka ja eteerinen öljy tarvitaan ainoastaan, joten edullistakin tämä on. Eteerisiä öljyjä myydään esimerkiksi luontaistuoteliikkeissä Itse ostin appelsiinin tuoksuisen pullon Frantsilan öljyä ja siitä riittää pitkäksi aikaa. Laitoin pyykkietikan vanhaan patenttikorkkiseen pulloon, niin pullokin näyttää kauniilta ja voi jäädä esille. 

Pyykkietikka 5dl

1dl vettä

4dl väkiviinaetikkaa

vähintään 20 tippaa eteeristä öljyä

-sekoita aineet keskenään ja laita kauniiseen pulloon

-käytä huuhteluaineen tilalla, n. 0,5dl per pyykkikoneellinen





Korjaa.se

Mainos

 Miten helppoa onkaan aina korvata rikkinäinen tavara tai vaate uudella. Kun asiaa ajattelee tarkemmin, on muuten aika helppoa myös korjauttaa tai huollattaa se. Lisäksi luontoa säästyy, jätemäärät vähenevät, alueesi yrittäjät saavat töitä ja laadukkaat ja mieluisat esineet saavat uuden elämän. Ihan vaan muutamia seikkoja mainitakseni. 

Lakeuden Etappi vastaa Etelä-Pohjanmaan alueella asiakkaiden jätehuollon järjestämisestä. Heiltä saa myös jäteneuvontaa, jonka tarkoitus on saada jätemäärät vähenemään sekä kannustaa kestävään kulutukseen. Samaan tähtää myös maksuton Korjaa.se verkkopalvelu, joka yhdistää rikkinäisten tavaroiden omistajat ja paikalliset korjaamisen ammattilaiset kolmella toiminta-alueella, joista Lakeuden Etappi Oy ja Etelä-Pohjanmaa ovat yksi. 

Olipa kyse vaatteista, soittimista, kodinkoneista, tietokoneista, polkupyöristä, huonekaluista, kelloista tai koruista, Korjaa.se palvelun kautta löytyy huoltaja tai korjaaja omalta alueeltasi. Heti löysin sivustolta paikan, Nahkapaja Patiinin, jossa voisin kunnostuttaa talvikengät tai vaihdattaa kaapissa lojuneeseen kaulaketjuun lukon Kultasepänliike Uimolassa. Kannattaa tutustua kaikkiin palveluntarjoajiin! 

Itsekin enenevässä määrin tulee mietittyä, millaisen maailman sitä lapsilleen jättää. Siis ihan fyysisesti, luonto tuhoutuu ja jätevuoret suurenevat, mutta myös millaiset arvot omille lapsilleen opettaa. Tässä materialistisessa maailmassa tavaroiden arvostaminen ja niistä huolehtiminen jää usein unholaan. Korjaaminen ja huolto kannattaa ja riittää usein.

Tunnustan itsekin joskus ihan vaan haluavani korvata jonkun rikkoontuneen tuotteet uudella, koska uusi tuote tuo mielihyvää. Mutta entä jos opettaisikin myös itsensä arvostamaan korjauksen tuomaa säästöä luonnolle ja saamaan siitä mielihyvän? Peiliin katsomisen paikka.

Arvostan vanhoja tavaroita, niiden tarinaa ja kaunista designia. Meillä on mukana kulkenut jo varmaan yli kymmenen vuotta kesämökin vintiltä löytynyt vanhojen asukkaiden jättämä tuoli, johon ihastuin. Se paljastuikin Ilmari Tapiovaaran vuonna 1950 tuotannossa olleeksi oppilastuoliksi. Tuossa se on eteisessä palvellut vuositolkulla. Selkänoja on irtoillut liitoksistaan ja viilu mennyt huonoksi. Päätin, että tuoli ansaitsee viimeistään nyt arvoistansa kohtelua ja vein sen Korjaa.se sivuston kautta löytyneeseen P .Hietamäen entisöintiin. Tuolin selkänoja liimattiin entistä ehommaksi liitoksistaan ja selkänojan viilu vaihdettiin kokonaan uuteen. Laitoin vikapaikoista kuvat etukäteen ja sain hinta-arvion. Vein tuolin Ylistaron Hanhikoskella sijaitsevalle pajalle ja tuolin sai hakea alle viikon päästä entistä ehompana takaisin. Ihmiset kuulemma korjauttavatkin mukavasti nykyisin huonekalujaan, kun kyselin omistajalta nykytrendeistä. Kiva, että jo olemassa olevaa osataan arvostaa ja trendi tuntuukin olevan kasvava, hienoa! Tuolista tuli taas käyttökuntoinen ja kaunis. Maalasin itse tuolin vielä kertaalleen vähän mattamaisemmalla maalilla.

Löytyyko sinulta kotoa tavara, jolla voisi olla vielä käyttöä, kun sen huollattaa?

Selkänojan viilu on kärsinyt

Liimaukset irti ja selkänoja repsottaa

Selkänojan pinnoite on vaihdettu











DIY Hittikynttelikkö

 Somessa on ihastuttanut (itseäni ainakin) simppeli metallinen kynttelikkö, jossa kynttilät leijuvat metallisten piikkien päässä. Tuumin, että tuohan on varsin helppo toteuttaa itsekin, jos on lähipiirissä joku hitsaustaitoinen (tai tietysti aina parempi, jos itse hallitsee hitsipillin käytön!). Löysin kaapista metallisen lautasen ja aikani pohdittuani, mistä taion metallipuikot, muistin telineen, jota jo kerran kirppikselläkin yritin myydä pois. Siitä saisi juuri hyvän paksuiset puikot. Puikkojen päähän tarvittavat stopparit kynttilää varten olivat nekin valmiina telineessä, kun puikot katkaisi oikeasta kohdasta. Jos itse aiot tehdä vastaavan suorista puikoista, voi stoppaarit hitsata pienistä puikonpätkistä risteämään tai vaikka pyöreistä metalliprikoista. Mies hoiti katkaisun, teroitti puikkojen päät ja hitsasi ne lautaseen valmiiksi merkitsemiini paikkoihin. Merkitsin paikat 1,5cm päähän lautasen reunoista, samanpituiset aina vastakkaisille puolille ja pisin, 23cm puikko keskelle. Sitten vaan mustaa mattaspraymaalia päälle ja voilà, kynttelikkö on valmis!

Kynttelikköön tarvitset :

-metallisen lautasen/tarjottimen. Omani oli halkaisijaltaan n. 25cm. 

-7kpl metallisia puikkoja, n. 2-3mm paksua (rautakaupasta saa varmasti): 1kpl 23cm, 2kpl 20cm, 2kpl 16cm ja 2kpl 11cm. 

-7kpl stoppareita kynttilän alle, (n. 1-1,5cm teroitetun puikon päästä), voi tehdä metallipuikosta tai prikoista

-mustaa spraymaalia

Muistathan aina paloturvallisuuden, älä jätä palavia kynttilöitä valvomatta!


Näistä kotoa löytyneistä välineistä kynttelikkö tehtiin


Puikkojen paikat merkittynä lautaseen

Kynttelikkö maalausta vaille valmiina. Huom! Piikit, jotka painetaan kynttilän sisään saavat olla ainakin 
yli 1cm pitkät (stopparin yläpuolelle jäävä piikki), omassani joihinkin tuli liian lyhyt piikki ja niitä piti 
korjata jälkeenpäin.



Tässä näkyy hyvin stopparit kynttilöiden alla.


Syksyn värejä itse maalatussa taulussa

 Olen tykännyt aina maalata ja piirtää. Hektisinä ruuhkavuosina se on jäänyt vähemmälle, mitä nyt lasten kanssa on piirretty niitä perinteisiä Salama McQueeneja ja prinsessoja, tiedätte varmaan. Keittiön taso kaipasi jotain syksyistä väriä ja ostin pohjan ajatuksena, että jotain "kivaa" pitäisi maalata. Ensimmäinen versio ei miellyttänyt ollenkaan omaa silmää ja vetelin sen valkoisella yli muutaman päivän jälkeen. Akryylimaalit ovat siitä kivoja, että niillä saa nopeasti aikaiseksi, koska ne kuivuvat melkein heti. Itse tykkään tyylitellymmästä jäljestä, joka ei ole niin tarkkaa, mutta se onkin yllättävän vaikeaa. Vaikka joku näyttää nopeasti sutaistulta, ei se ole ollenkaan helppoa tehdä sitäkään jälkeä hienosti. Ja puhun nyt OIKEISTA taiteilijoista, kuten vaikkapa Kuutti Lavonen, jonka taulut ovat kauniita. Mutta tämä keittiön taulu onnistui itse tehdyksi mielestäni ihan kivasti, värit sopivat syksyiseen ilmeeseen ja taulu tuo vähän uutta ilmettä. Luonnosta löytyi vielä kasveja puutarhasta löytyneiden kukkien seuraksi pariin kimppuun, ne jaksavat ilahduttaa aina. Jännä juttu muuten, kuin värit ovat hiipineet meille takaisin parin viime vuoden aikana. Blogin alkuaikoina esittelytekstissäkin luki ( ei kai herranen aika siellä edelleenkin lue niin, en muista yhtään?!?), että mustavalkoinen koti. Muistan noina aikoina ajatelleeni, että TÄMÄ se on se oma tyyli ja ihan varmasti tässä pysytään aina. Ja kappas vaan, väriä löytyy nykyään enemmän kuin milloinkaan! No hyvä näin, kyllä se maku vaan muuttuu aikojen (ja trendien) saatossa.







Omenapiirakka jenkkityyliin

 Lapsuuden Aku Ankoissa Mummo-Ankka nosti herkullisen piiraan aina uunilämpimänä ikkunalaudalle jäähtymään, josta joku sen kävi napaamassa tuoksun houkuttelemana. Piiraassa oli aina taikinakuori perinteiseen jenkkityyliin. Ihan superherkkua onkin kyllä tällainen mehevän mausteinen, perinteinen omenapiirakka, ja kermavaahdolla tai jäätelöllä ryyditettynä tietenkin. Tällainen piirakka on kiva vierastarjottava, mutta toimii ehdottomasti lohturuokana sohvan nurkassa syksyisen sateen piiskatessa maisemaa. Tänään on muuten ensimmäinen sateinen päivä pitkään aikaan täällä meidän tienoilla, piristää kummasti eilisen läkähdyttävän hellepäivän jälkeen. Hyvä aasinsilta säähän (?!?), mutta palataan omppuihin. Niitä tuntuu nyt olevan runsain mitoin, joten omenat kannattaa käyttää hyväksi huoletta. Piiraiden lisäksi myös omenasosetta tulee tehtyä joka syksy. Se säilyy pitkään jääkaapissa tai pakkasessa. Meillä sose syödään pinaattilettujen kanssa. Outo yhdistelmä jonkun mielestä, mutta toimii. Ihan yhtä hyvin, kuin jauhelihakastike ja pinaattiletut (niitäkin syödään meillä.) 







 












Omenapiirakka Amerikan tyyliin:

Pohja:

5dl vehnäjauhoja

1/2tl suolaa

1tl vaniljasokeria

1/2dl sokeria

175g kylmää voita/margariinia kuutioina

1dl kylmää vettä


Täyte:

30g voita

1tl kanelia

1/2tl jauhettua neilikkaa

1/2tl jauhettua inkivääriä

1/2 sitruunan mehu (n.3rkl)

1kg omenoita lohkoina (n. 8kpl kotimaisia, 5kpl Granny Smith)

1 1/2 dl fariinisokeria

1/2 dl vehnäjauhoja

Voiteluun 1 muna

-kuutioi kylmä voi ja lisää kuivat aineet, nypi taikina murumaiseksi 

-lisää kylmä vesi ja sekoita nopeasti

-kääri taikina kelmuun ja anna levätä jääkaapissa vähintään puoli tuntia

-valmista täyte: sulata voi isossa kattilassa, lisää mausteet ja sitruunan mehu, ota kattila liedelta

-viipaloi omenat ohuiksi lohkoiksi (kuoret voi jättää) ja lisää mausteseokseen, sekoita joukkoon sokeri ja vehnäjauhot, sekoita

-jaa taikina kahtia, kauli jauhoja apuna käyttaen pyöreiksi hieman piirakkavuokaa suuremmiksi kiekoiksi. 

-laita pohjataikina vuokaan niin, että se nousee reunoille, kaada täyte pohjan päälle

-lisää kansitaikina, painele reunoilta kiinni pohjataikinaan, voitele munalla ja tee kannen päälle muutama viilto höyryn ulospääsemiseksi

-paista 175 astetta n. 45min

-tarjoile kermavaahdon tai vaniljajäätelön kanssa

Piirakka on parhaimmillaan hieman vetäytyneenä

(Ohje on alunperin Myllyn Paras-sivustolta pienin muutoksin)

Puutarhatuoli olohuoneessa, melkein kuin klassikko!

Viimeinen lomaviikko on lähtenyt käyntiin ja voin kertoa, että jonkinlainen "lomaloppuu-pakkotehdä-kaikkeavielä" -mania on iskenyt päälle. Tälle viikkoa onkin melkein joka päivälle jotain tiedossa. Onneksi kivoja juttuja: eläintarhaa, kaverin kanssa syömään menoa ja Tampereen shoppailureissua. Siitä on sitten hyvä laskeutua normiarkeen. Jokos olette lomat pitäneet ja töihin palanneet, vai onko elokuulle luvassa lomailua?

Tampereella jo ehdittiin aiemminkin käydä koko perheen voimin muutama viikko sitten. Ikealta ei tullut mukaan paljon mitään mainittavaa, mutta ihan yllärinä Ratinan Jyskistä löytyi musta puutarhaan tarkoitettu lepotuoli. Se oli mukavalla hinnalla alessa ja sen kummemmin miettimättä (on joskus tapana..) ostin sen olohuoneeseen. Tässä on ihan superhyvä istua ja musta puu ja tekstiilisatulapunos ovat materiaaleina kivat. Aavistuksen itseäni häiritsee, onko tämä liian "puutarhatuoli". En tiedä johtuuko se siitä, että TIEDÄN sen olevan puutarhatuoli, mutta tyylillisesti tämä on kuitenkin hyvin samanlainen, kuin vaikkapa Carl Hansenin CH-25 -nojatuoli, joka on ihana (ja jonka haluaisin!!!!), mutta maksaa noin 3600€ enemmän, kuin tämä oma tuolini! Ehkä tässä on syy, että tämä puutarhatuoli on ihan ok :)






Kynttilänjalat 60-luvulta, kirppislöytö


Kesä on taas hurahtanut (luvattoman nopeasti) heinäkuun puoleen väliin. Ulkomaan matkat on jääneet tekemättä, mutta onneksi elämä on suhteellisen normalisoitunutta. Me vuokrattiin asuntoauto, haave, joka on mielessä pyörinyt monta kertaa. Tarkoitus oli ajella Hankoon ja vierailla matkan varrella Kasvihuoneilmiössä, Fiskarsissa ja Mathildedalissa. Ajelimme kuitenkin sadepilviä pakoon ja reitiksi muodostui Pori, Rauma ja Merikarvia. Kivoja paikkoja nekin, erityisesti Vanha Rauma oli kaunis! Kesällä kuuluu mielestäni tehdä vähän arjesta poikkeavia juttuja, että kesäloma tuntuu lomalta. Niinpä tässä joku aika sitten lähdettiin lähiseudun kivoja paikkoja tutkimaan. Otettiin suunnaksi Ylistaro, jonne on meiltä n. 25 minuutin ajomatka, eli ihan lähiseutua ja sehän itseasiassa kuuluu nykyisin Seinäjokeenkin, jossa asumme. Käytiin ensin Maijan Wanhassa Navetassa, joka on kiva, vanhassa pohjalaistalon pihapiirissä oleva vanhan tavaran myymälä. Jouluksi on muuten tulossa tunnelmallinen joulupuoti sinne, joten pistäkää korvan taakse. Kävimme myös Kriikun myllykahvilassa, josta löytyy ihanat maisemat ja kotonaleivotun tuntuiset leivonnaiset. Lopuksi tietysti Wanhalle Markille, joka on ihana eläinten vanhainkoti. Siellä tuleekin käytyä joka kesä. Tuolta Maijan Wanhasta Navetasta löytyi nämä kauniit kynttilänjalat, jotka ovat kuulemma kotimaiset ja 60-luvulta. Näissä teakia ja messinkiä olevissa kynttilänjaloissa ihastutti muoto, joka on sopivan graafinen, retro, mutta silti moderni. Kun näitä vielä oli pari, niin aina parempi. Tällaisista löydöistä ilahtuu. Mitään merkintöjä en näistä löytänyt, joten jos joku tietää jotain enemmän näistä, saa vinkata. Syyshämyjä ja kynttilänloistetta odotellessa nautitaan vielä kesästä ja lomasta jonkin aikaa.