Patenttiratkaisu

Nuorten huoneisiin tahtoo olla tätä nykyä äidin sisustusinnon vähän turha yltää. Maku kun on jo vähän omansa, sekä tytöllä, että pojalla. Tämä koskee eritoten seinille laitettavia julisteitä tms. Seinät ovat noissa nuorten huoneissa vähän kortilla tosin, yläkerrassa kun ovat ja seinät jäävät osittain aika mataliksi kaartuvan katon takia. Mitään isoja julisteita niistä ei siis paljoa löydykään. Pojalla on ovessa jonkun pelin örkki . Löysin välipäivinä BGA:lta muutaman herkun, jotka ilman lupaa ostin. Ajattelin, että nämä käyvät esiteinille kuin nenä päähän. Ennen tarkempaa esittelyä täytyy sanoa, että Instassa tuli tuolta BGA:lta vastaan ilmoitus, jossa kaikki julisteet luvattiin puoleen hintaan ja ilman postikuluja. Firman kotisivuille mentyäni totesin, että ainakaan suomessa tuo -50% ale ei ollut voimassa, mutta tilasin nämä silti, postikulut olivat sen 0€. Löysin siis sieltä hauskoja patenttimalleja mm. Star Wars -hahmoista, joita ostin kaksi (R2D2 ja tuo toinen häiskä, jonka nimeä en tiedä). Klassikkohan on tuo perinteinen Coca-Cola pullokin, joten sekin pääsi ostoskoriin. En osaa sanoa, ovatko nämä kopioita alkuperäisistä patenttipiirroksista, mutta hauskoja joka tapauksessa. Nämä eivät ole liian lapsellisia, joten teinikin ne hyväksyy. Itseasiassa, nämä käyvät kyllä aikuiseenkin makuun. Ihan tässä äiti jo näkee nämä sijoituksena opiskelemaan lähtevän pojan ensimmäisessä omassa kodissa (sitten joskus 30 vuoden päästä, kun maltan esikoisen pois kotoa päästää;)

EAT SLEEP BLOG...eiku MINE



Luulen, että poikalapsien, siinä 8-vuodesta ylöspäin, äidit tietävät pelin nimeltä Minecraft. Ovat ainakin kuulleet joskus. Meillä asuu yksi 11 vuotias, jonka elämäntehtävää ;)  kuvaavan seinätarran löysin netistä. Tarrahan on ulkoasultaan jopa aika kivan selkeä. Siis, tilaus Kiinaan ja odottelemaan. Samalla tilasin tytönkin huoneeseen tarran, joka tuli monta viikkoa aiemmin ja nätisti rullalle pakattuna, no problem. Tätä tarraa sitten saatiinkin odottaa puolitoista kuukautta. Kun se sitten tuli, oli Kiinan poika pakkausosastolla nätisti ja antaumuksella taitellut sen kieli keskellä suuta ainakin kahdeksalle taitokselle. Sitäpä oli sitten Suomen äidin oikein mukava raaputtaa tarroja seinään kiinni. Eipä ne ryttyiset kirjaimet siinä pysyneet vaan ärräpäiden saattelemana liimasin repsottavat reunat kiinni -pysyy ainakin, prkl!  Olisin voinut palauttaakin tarrat, mutta en jaksanut enää ruveta lähettelemään niitä toiselle puolelle maapalloa. Vähän ne on läheltä katsottuna kuprulla jostain, mutta kaukaa katsottuna ihan ok.