Näytetään tekstit, joissa on tunniste tytön huone. Näytä kaikki tekstit

Tyttären huoneen muutos

Lupailinkin tuossa joku aika sitten palata tuohon tyttären huoneen muutokseen. Lapset kun vaihtoivat huoneita keskenään, että tyttö sai parvekkeellisen huoneen. Homma on vihdoin valmis ja tehosteseinäkin tapetoitu. Tytär sai itse valita tapetin ja täytyy sanoa, että nappiin meni. Hän halusi mustavalkoista, vaikka itse olisin ollut valmis menemään johnkin värilliseenkin juttuun. Lopputulos on kyllä oikein mieluinen meille molemmille. Tapetit hankittiin Tapettitaivaasta ja seinälle päätyi siis tuo mustavalkoinen Eclipse. Tuolla Tapettitaivaan sivuilla on ideoita ja valikoimaa valtavasti, joten ilta jos toinenkin siinä meni kun eri malleja tuli pähkäiltyä. Tällainen non-woven -tapetti on nopeaa ja helppoa laittaa seinälle, koska vettymistä ei tarvitse odotella ja tapettiliiman saa levittää suoraa seinälle. Vanha huonehan oli hyvin vaaleanpunapainotteinen kurkkaa tästä, joten kyllä tästä tuli heti kerralla raikas ja selkeä. Kalusteet kun ovat valkoiset ennestään, niin pelkällä seinien värin vaihtamisella tekee ihmeitä aikaan. Koulutuoliksi tosin vaihtui vanha ihan "oikea" koulutuoli, joka tuo vähän pehmeyttä mustavalkoisuuteen. 









Tapeteista on saatu alennusta blogipostausta vastaan

Lasten huoneesta ja kasvamisesta

Jossain vaiheessa jokaiselle sisustajamammalle tulee eteen se hetki, kun oma lapsi haluaa sisustaa ihan itse huonettaan. Asia, joka pitää hyväksyä. Meidän 9v. on varmasti ihan perustyttö: paljon sälää ja söpöjö kuvia seinillä. Askartelujuttuja ja vaaleanpunaista. Oma ja turvallinen maailma, jota pitää saada laittaa omannäköisekseen. Se on oikeastaan jatkumoa vähän isommalle ja tunteita herättävämmälle jutulle, jota olen itseni yllättänyt pohtimasta: ne itsenäistyy. Siitä voisi tehdä ihan oman postauksensa, miten äiti ikävöi pikkulapsivaihetta: kun sai silittää maailman pehmeintä poskea tai sylitellä ja silitellä. Kaikenlainen silittely tai haliminen on pääsääntöisesti kiellettyä nykyään. Sinne ne mun pikkulapset hävisivät, huoneisiin, jota äiti ei saa enää sisustaa. Tietysti, jos 11v. pojan jalka rupeaa olemaan kokoa 43, ei kai se enää syliinkään halua;) Olen jopa tuntenut surua siitä, että halailu on jäänyt, mutta onko se itsekästä? Eikö sitä pitäisi olla iloinen, kun lapset kasvaa ja terveitäkin vielä ovat? Täällähän ne on joka päivä, vaikkei ihan kosketusetäisyydellä enää koko ajan. Vanhemmuudelle on tullut ihan uusi rajapyykki. Nyt ei enää riitä lämmin syli. Maailma on tullut siihen väliin ja se kasvattaa meidän lapsia tavalla, jota aina itse ei voi hallita. Siinä sitä onkin miettimistä. Onneksi on vielä tuo pienin, joka olisi sylissä sitten senkin edestä välillä<3

Ja jottei postaus mene ihan tunteelliseksi, palataan alkuperäiseen aiheeseen. Räpsin muutaman kuvan neitosemme huoneesta. Kokonaisuutta en nyt tällä kertaa kuvaillut ihan siivousteknillisistä syistä;)











DIY kierrätystaulu

Design Stories -lehti sai meillä ihan uuden elämän. Sivuilla oli niin kivoja puuterisia ja tietysti lehden huomioonottaen trendikkäitä sävyjä, että päätin askarrella niistä taulun ajankuluksi. Kolmiomallilla leikkelin erivärisiä osia ja ne liimasin kartongille. Ja vinkkivitonen: Lidlissä oli taas superhalvalla (taisi olla 2,99€) 50 arkin lehtiö erivärisiä kartonkeja, 25 sävyä.  Taulu löysi paikkansa tytön huoneesta. Ei tää nyt ihan Van Gogh oo, mutta piristystä tuo ja vaihtelua.






Ovikoristeita DIY

Liitutaulutarrasta oli varastossa jämät jotka jäi edellisen kodin kodinhoitohuoneen tarravärkkäilystä. Niistä olen leikkaillut vanhempien lapsien huoneen oviin pienet kuvat. Tytön huoneen kuppikakusta tuli tosi onnistunut, pojalle taas taiteilin (melkein) Darth Vaderin. Siitä ei tullut ihan niin hyvä kuin olisi voinut -mutta kelpaa kyllä. Viiksikyltti pojan ovessa on hauska löytö Anttilasta. Meillä on pienimmän 6kk pojan huoneessa myllerrys menossa, kun pinnasänky roudattiin meidän vanhempien makkariin ja se on nyt jotenkin tyhjä ja toimeton koko huone. Mutta siitä lisää joskus.






Tytön huoneessa

Yläkerrassa on meillä tytön ja pojan huoneet. Tässä vähän 8v. -neidin huonetta. Huoneessa valmiina olleet vaaleanpunaiset tapetit olivat hänelle mieleen, joten niitä ei ryhdytty vaihtamaan ainakaan vielä tässä vaiheessa. Itsellä on vähän ikävä vanhassa talossa ollutta Marimekon Kivet-tapettia. Uusi matto hankittiin Anttilasta ja lepotuoli on Ikean terassituoli, joka saa olla sisäkäytössä ainakin nyt talven ajan. Pitänee keksiä joku kiva tuoli tänne sitten, kun ulkokelit tulevat ja tämä tuoli pääsee terassille taas. Muut huonekalut taitavatkin olla vanhasta kodista. Tv-taso tehtiin seinähyllyköstä, johon laitettiin pyörät alle.

Neidistä on tulossa selvästi sisustaja, sen verran tiuhaan tahtiin järjestys ja tavarat huoneessa vaihtuvat...









Kirpakkaa pakkaspäivää,

Mari



Sänky

Meillä sairastetetaan. Pojalla on takana kolmen päivän kuumeilu ja vieläkin kunto on puolinainen, vaikka kuume onneksi jo meni. Täytyy vaan toivoa, että muu perhe säästyy tältäkin taudilta. Sänky on näinä päivinä tuntunut olevan kova sana. Josta keveänä aasinsiltana päästäänkin sairastuvan seinäntaakse, jossa sänky on ollut kova sana muusta syystä kuin makoilusta. Neiti 7-vee päätti taannoin, että Ikean Minnen-sänky on NIIN RUMA, Ihan vauvojen sänky ja liian kova. Hyvä ja nätti sänkyhän se on ainakin itseni mielestä, joten sanoin tiukan ein uuden sängyn ostolle. Kaverilla kuitenkin sattui olemaan lähes käyttämätön runkosänky ja kummityttö siellä taas tarvitsi uutta sänkyä pinnasängyn jälkeen. Niin sitten sängyt vaihtoivat osoitetta keskenään ja kaikki tuntuvat olevan tyytyväisiä :)

Samalla lähti Ikean kukkalamppukin seinältä. Tuohon tauluhyllyn reunalle voisi jonkun nipistinlampun joskus hankkia. Päiväpeitto on Ellokselta. Se on kaksipuoleinen, joten silläkin saa vaihtelua mielialan mukaan.








Mukavaa maanantaita,

Mari

Tytön huone

Meillä on yläkerrassa kolme makuuhuonetta, joista yhdessä on vain kattoikkuna. Tässä huoneessa
asustaa meidän neiti 7-vee.







Työpöytä on tehty kahdesta Ikean Malm-lipastosta ja lasilevystä (Ikealta sekin). Näin ei tarvittu erillistä työpöytää lipastojen lisäksi. Katto on niin matalalla osassa huonetta, että tämä ratkaisu toi mukavasti tilaa huoneeseen.

Pallotuoli on muutaman vuoden takainen ostos paikallisesta huonekaluliikkeestä. Se on tuollainen lastenkokoinen ja ehdottoman epäaito kopio :), mutta hyvälaatuinen ja lapsille mieluinen.

Hauskaa viikonloppua, Mari