Itämainen matto - to like or not to like?

Nyt se on lattialla, matto, joka jakaa mielipiteet jopa omassa päässäni. Tykkään, en tykkää, liian kirjava, sitten taas ihan ok. Räjähdysmäisen suosion saaneet itämaishenkiset matot eivät ole voineet jäädä huomaamatta Instagramissa sisustusfeedejä seuraavilta tai lehtien sivuilta. Itseasiassa kymmenisen vuotta sitten koin saman herätyksen ja hankin punasävyisen, persialaismaton. Sittemmin matto sai uuden kodin innostuksen mentyä. Nyt ne näyttävät taas niin kivoilta yhdistettynä selkeään sisustukseen. Ne tuovat lämmintä pesämäisyyttä ja boho-henkisyyttä. Iskee ainakin itselle. Ongelma piileekin siinä, että ne näyttävät niin ihanilta kuvissa, mutta kun itse on sisäsyntyisesti asemoitu pitämään selkeistä jutuista, niin tavallaan tuntuu liian kirjavalta ja kruusatulta, mutta samalla tykkää. Ymmärrättekö mitä tarkoitan? Tämä meidän matto siis löytyi sieltä jo aiemmin mainitsemiltani Juthbackan rompepäiviltä. Ja kun nyt olen vähän tällainen huoleton aina välillä joidenkin asioiden suhteen, niin päätinpä sitten pesaista tämän ihan itse. Ei mennyt ihan putkeen, joten en suosittele. Verenpunainen vesi valui vaan, kun matto oli märkä. Vaaleimmat osat ovatkin nyt vaaleanpunaisia, mutta matto oli varsin halpa, joten ei tässä nyt omaisuus tärveltynyt. Harmittaahan se silti pilata hyvä villamatto. Kooltaan  tämä on vähän pienehkö olohuoneeseen, mutta totuttelen tässä tähän ja jos päätän tykätä tyylistä ihan hirveästi, on isompi versio tiedossa jo. Ellokselta tilaamani leijonankeltainen tyynynpäällinen on ihan nappijuttu maton kanssa. Mitäs olette mieltä, iskeekö itämainen tyyli teihin?




Sisustuslehtien syvempi olemus

Se hetki, kun postilaatikkoon tipahtaa tuore sisustuslehti. Se on lupaus pienestä omasta hetkestä, johon kuuluu kupillinen kahvia ja mukava asento sohvalla. Monasti kyllä selaan lehden malttamattomana läpi silmäillen ja sitten syvennyn lehteen alusta loppuun. Mikä siinä on niin ihanaa katsella toisten kodeista kuvia? Jos harrastat sisustamista niin siihen kuuluva alalaji on ehdottomasti sisustuslehtien selailu. Kiireisimpiä ruuhkavuosia kun elellään, on se pieni oma hetki se juttu, joka voimaannuttaa ja antaa arjesta pienen pakohetken. Lehdet tarjoavat ideoita ja inspiraatioita. Miten monesti olenkaan selaillut vanhoja sisustuslehtiä läpi, kun mieleen on tullut joku idea, johon olen tarvinnut vähän buustia. Vaikka nettikin on nykypäivää, ei paperiselle sisustuslehdelle ole voittajaa, väitän. Omaksi suosikiksi on noussut Glorian Koti, josta löytyy omaan makuuni iskeviä kuvia ja inspiraation lähteitä. Näitä lehtiä säästetään kaappien uumenissa vuosia kuin aarteita.



Yhteistyössä: Lehtitarjoukset.com





Graafisen kaunis tuikkukippolöytö

No tulihan se sieltä, syksyn ensimmäinen kynttiläpostaus. Löysin niin kauniin tuikkukipon, että ihan sen kunniaksi oli pakko laittaa kynttilä palamaan jo. Ensi näkemältä vähän oudonkin muotoinen kippo on kaunis kullattuine sisuksineen, kun liekki valaiseen sen. Muoto on kauniin graafinen ja eri kulmista katsottua aina vähän eri näköinen. Näitä oli tarjolla myös hopeisella sisuksella. Tämä päivä meni itse asiassa Juthbackan rompepäivillä kaikkea vanhaa ja ihanaa ihmetellessä. Tämä löytyi sitten paluumatkan pysähdyspaikalta, Powerparkin kyljessä olevasta Road Housesta, jossa on ravintoloita ja outlet-liikkeitä. Kyllä sieltä rompepäiviltäkin jotain mukaan tarttui, nimittäin matto, joka on jotain ihan muuta mitä olen tottunut kotonani lattialla pitämään. Katsotaan nyt tuleeko se esittelyyn täällä blogissa ikinä, sillä pesaisin sen itse (tosinainen ei mitään pesuloita tarvi) ja saattaa olla, että värejä on päässyt vähän leviämään. Tekevälle sattuu... Mukavaa viikonloppua!






Television hallitsemalle seinälle taulukollaasi

Sunnuntaiaamuna tuli yllättäen sisustusinspiraatio ja maalausinspiraatio. Mies lähti pienimmän kanssa ulkoilemaan ja kaivoin akryyliväri kaapista, täytyyhän tällainen puuska käyttää hyödyksi. Mielessä on ollut jo jonkin aikaa, että olohuoneen television hallitsemalle seinälle voisi laittaa taulukollaasin sulauttamaan tuota valtavaa ruutua. Maalausinnostuksen tuloksena syntyi kasvotutkielma ja teinpä vielä maaleilla roiskien kollaasissa ylinnä näkyvän taulun, yhtä kun ryhmästä puuttui. Sen voi korvata myöhemmin jollain muulla, kun sopiva kohdalle osuu. Seinästä tuli heti paljon kutsuvampi eikä televisio enää hallitse koko tilaa. Itse tehden saa helposti ja pienellä vaivalla kivoja tauluja, ei kannata pelätä koittaa. Valokuva toimivat ihan yhtä hyvin. Kollaasia taidan vielä täydennellä, tässä tapauksessa more is more!








Ripaus kultaa ja lämpöä

Koti alkaa omissa silmissä näyttää niin nuhjuiselta ja tylsältä, kun sitä katselee päivästä toiseen. Muitten kodit taas näyttävät niin kivoilta, onko tuttua? Vähän sama kun ravintolassa kaverin ruoka-annos on herkullisemman näköinen kuin se oma. Ajatukset sisustuksen suhteen kiertävät samaa rataa, eikä oikein mitään kivaa muutosta keksi. Olisi niin kiva vaikka vaihtaa järjestystä, mutta meidän olkkarissa se ei ole mitenkään mahdollista. Värit tuntuvat sen sijaan tekevän taas tuloaan pikkuhiljaa omaankin sisustukseen. Kaivoin varastosta äitini joskus maalaaman taulun, jossa on sekä kultaa kehyksissä, että lämpöisiä sävyjä itse kuvassa. Vaihteeksi ihan kiva, eikä kultakaan riitele ollenkaan  harmaasävyisen ympäristön kanssa. Kun huoneessa on muutama puinen yksityiskohta, löytää tuo kultakin niistä mukavan vasteen. Melkein jo yksi ilta kaivoin kynttilän kaapista, mutta maltoin vielä. En anna syksylle ihan vielä periksi, vaikka aamulla pienimmän kanssa ulkoillessa saikin hanskoja jo kaivaa esiin, kun mittari näytti 11 astetta, plussaa kuitenkin. Tällä viikolla on kuitenkin iso askel kohti syksyä, sillä koulut alkavat. Vanhin lapsista aloittaa yläasteen, mikä sekin tuntuu jännältä jopa äidistä. Mukavaa elokuista viikkoa!








Suu mustikassa

On sitä odotettukin, mustikkaa. Juuri kun mansikat on saatu pakkaseen, on aika täyttää rasiat mustikoilla. Mustikan poimijana olen ollut laiskaakin laiskempi, monesti olen ostanut ne valmiiksi kerättynä. Mutta meillä alkaa mustikkametsät melkein kotiovelta, pihasta kun on kaupungin lenkkipoluille sata metriä. Onhan se melkein rikos jättää ne silloin itse keräämättä, jos tällainen mahdollisuus on. Teinkin ensimmäisen mustikkareissun pari päivää sitten. Sade taukosi vain alkaakseen pian uudelleen (onko tänä kesänä muita säitä ollutkaan?!) Tässä lähimetsässä on se onnellinen juttu, että marjassa voi käydä moneen otteeseen. Sain vajaa puoli ämpäriä, jossa siinäkin sitä perkaamista on. Pari piirakkaa on tehty ja loput pakkasessa talvea odottamassa. Pitänee viikonloppuna tehdä uusi reissu sopivassa raossa ja täydentää varastoja lisää, on se sen arvoista. Perinteinen pelliin tehty piirakka on vakio ja tietysti Mamman marjapiirakka kermaviiliseoksella ryyditettynä. Siihen sivuun vähän vaniljajäätelöä, niin siinä se on! Nam:)






Löytöjä Seinäjoen Kierrätyskeskuksesta

Kirppareilla kiertely on kivaa. Itse en yleensä mene hakemaan mitään tiettyä, vaan jutun juju on siinä, että löytää pyytämättä ja yllättäen jotain tosi kivaa -ja halvalla. Ja jos yhtään on tuunaajahenkinen, kannattaa jättää tiukka ajattelu kotiin ja miettiä vähän laajemmin, sillä monella tavaralla on käyttöä yllättävän monessa paikassa, mihin sitä ei alun perin ole tarkoitettu. Tai pelkkä maalauskin voi riittää. Seinäjoen Kierrätyskeskus kutsui minut vierailulle ja täytyypä vähän nolona tunnustaa, että tämä paikka on jäänyt itseltäni vähän huomaamatta. En ole tajunnut. että  paikka on kirpparimainen ja ohi olen aina mennyt. Hinnat ovat huomattavan alhaiset. Pussillisen vaatteita täältä saa 10€ ja kuvassa näkyvät Arabian söpöt vaaleanpunaiset kahvikupit aluslautasineen maksoivat 3€. Se on nykyään auki myös lauantaisin, joten viikonloppuna voisikin olla hyvä paivä kirppistelylle. Samassa yhteydessähän toimii KaksKättä -työpaja (josta saa tilaustyönä vaikka mitä kotiin: työpalveluja, puutöitä ja vaikka keittiön kaappien ovet maalautettua) sekä ruokala Sapuska. Ehkä tämä toiminta on saanutkin itseni vähän hakoteille tästä kirpparista. Kierrätyskeskuksen puolella on erillinen osasto askartelijoille, johon on kerätty askartelutarvikkeita kierrätystuotteista. Osasto on vielä tästä laajenemassa, joten kannattaa käydä tutustumassa. Itse tein heti pari kivaa löytöä, nimittäin puiset leikkuulaudat. Hioin ne pesun jälkeen santapaperilla ja viimeistelin öljyämällä. Pellavaöljy on parasta tähän hommaan. Leikkuulaudat pääsivät mökille. Nehän ovat nyt supermuodikkaita ihan vaan nojailemassa seinustalla, mutta näillä on onneksi käyttötarkoituskin kivan ulkonäön lisäksi. Mitäs kivaa te olette löytäneet kirpparilta, josta on tullut kenties aarteita?







uusiokäyttöä paidoille

kirjoista tuunattuja kirjaimia