Nyt se on lattialla, matto, joka jakaa mielipiteet jopa omassa päässäni. Tykkään, en tykkää, liian kirjava, sitten taas ihan ok. Räjähdysmäisen suosion saaneet itämaishenkiset matot eivät ole voineet jäädä huomaamatta Instagramissa sisustusfeedejä seuraavilta tai lehtien sivuilta. Itseasiassa kymmenisen vuotta sitten koin saman herätyksen ja hankin punasävyisen, persialaismaton. Sittemmin matto sai uuden kodin innostuksen mentyä. Nyt ne näyttävät taas niin kivoilta yhdistettynä selkeään sisustukseen. Ne tuovat lämmintä pesämäisyyttä ja boho-henkisyyttä. Iskee ainakin itselle. Ongelma piileekin siinä, että ne näyttävät niin ihanilta kuvissa, mutta kun itse on sisäsyntyisesti asemoitu pitämään selkeistä jutuista, niin tavallaan tuntuu liian kirjavalta ja kruusatulta, mutta samalla tykkää. Ymmärrättekö mitä tarkoitan? Tämä meidän matto siis löytyi sieltä jo aiemmin mainitsemiltani Juthbackan rompepäiviltä. Ja kun nyt olen vähän tällainen huoleton aina välillä joidenkin asioiden suhteen, niin päätinpä sitten pesaista tämän ihan itse. Ei mennyt ihan putkeen, joten en suosittele. Verenpunainen vesi valui vaan, kun matto oli märkä. Vaaleimmat osat ovatkin nyt vaaleanpunaisia, mutta matto oli varsin halpa, joten ei tässä nyt omaisuus tärveltynyt. Harmittaahan se silti pilata hyvä villamatto. Kooltaan tämä on vähän pienehkö olohuoneeseen, mutta totuttelen tässä tähän ja jos päätän tykätä tyylistä ihan hirveästi, on isompi versio tiedossa jo. Ellokselta tilaamani leijonankeltainen tyynynpäällinen on ihan nappijuttu maton kanssa. Mitäs olette mieltä, iskeekö itämainen tyyli teihin?
