Uimaretki

Eilinen oli taas mukavan lämmin päivä ja päätettiinkin tehdä pieni päiväretki uimarannalle. Suuntana oli Kalajärvi Peräseinäjoella, joka on myös leirintäalue. Ranta on mukavan matala pitkälle hiekkapohjineen. Rannan tuntumassa on myös kahvila ja vessat lastenhoitohuoneineen. Helpottaa kummasti pienen kanssa touhuamista tällaiset asiat. Kaunis  ja siisti ympäristö ovat nekin silmänruokaa, ja siksihän tämä postaus sopiikin tähän sisustuspainotteiseen blogiini:) Vähän ympäristösisustelua välillä. Nuo Jollyroomin Petite Chérie -sateenvarjorattaat olivat taas tarpeen. Kahvilassa oli kaikki syöttötuolit käytössä ja ruokailu sujui pienen kanssa kätevästi rattaissa istuen. Vesi oli märkää ja tuntui viileältä aluksi, mutta itsekin uskaltauduin uimaan ja tytär polskutteli senkin edestä. Jopa pienimmäinen tykkäsi vedessä ihmetellä ja kahlailla ensimmäistä kertaa, eikä pois sitten olisi vesirajasta saanut lähteä ollenkaan. Tällaiset pikkupyrähdykset ovat ihan kuin minilomia, pääsee välillä irti arjesta ja ne tuovat sitä kesäfiilistä.

Pullantuoksua ja asia, joka järkytti

Eilinen sadepäivä meni taas toteen ja innostuin pitkästä aikaa tekemään pullataikinan. Tuoreen pullan tuoksua- tai makua on kyllä vaikea ylittää. Siinä leipoessani mietin syksystä asti jo mielessäni ollutta koulun vanhempainillan erästä keskustelua, joka jäi mieleeni ja sai ajattelemaan omaa kenties jääräpäistä vanhanaikaisuuttani ja sitä, miten erilaisia ihmiset ja tavat oikeasti ovatkaan. Itse siis tykkään vaalia perinteitä ja siihen nyt tietysti kuuluvat perusruuat ja taidot muunmuassa. Osaan mehustaa mehumaijalla ja jopa karjanlanpiirakat ja kaalikääryleet sujuvat, mutta lampaita en osaa keriä (ja tämän oli siis tarkoitus olla vitsi). Mutta siis - vanhempainillassa juttua aiheutti kouluruoan taso, lähinnä se, että osa lapsista ei sitä syö.  Nakkikastike oli puheenaiheena ja eräs äiti totesi, että heillä ei ikinä sitä kyllä kotonakaan tehdä. Tässä kohtaa ensimmäisen kerran oma hämmästykseni nousi, lähinnä siksi, että meillä sitä todellakin tehdään ja havahduin siihen ajatukseen, että maailma muuttuu ja tavat. Mitä se peruskotiruoka nykyään itseasiassa on? Kyllä meilläkin paljon syödään toki myös mausteisia ja etnisempisiäkin ruokia, mutta olen silti mieltänyt jotkut ruuat sellaisiksi "kansallisruuiksi", joita jokainen herraparatkoon syö. Ja tämä ajatus oli se, johon sain herättävän vastauksen.  Toinen, vähän jopa järkytys tuli hetken kuluttua, kun toinen äiti sanoi lapsensa olevan kyllä moniruokainen, sillä tänäkin iltana heillä olisi etanoita iltapalaksi. WHAT!!!???  Minä sitä vissiin olen tuudittautunut liiaksi pullantuoksuiseen elämään, tässä vaiheessa olisin jo kaivannut katsekontaktilla jonkun toisen vanhemman hätääntyneen ilmeen, joka olisi kertonut samanlaisesta jälkeenjääneisyydestä ruokamaailmassa, en sitten uskaltanut katsettani nostaa siinä pelossa että paljastan ilmeellä järkytykseni. Mutta omat tavat on kaikilla ja jokainen ylpeänä luokoot omat perinteensä ja tapansa.  Ottamatta MITENKÄÄN kantaa tähän kouluruoka-asiaan ja siihen, miksi jotkut lapset ei sitä syö (meillä ei ole kyllä nuristu), oli nämä muutamat kommentit herättäviä ja ehkä tervetulleitakin asioita, jotka pistivät ajattelemaan. Kaikki eivät tykkää kaikesta ja jotkut eivät esimerkiksi tee sitä pullaa ikinä itse. Meillä taas ei ikinä tehdä etanoita iltapalaksi, eikä kyllä muutenkaan. Puutarhassa olen jokusen joskus nähnyt. 

Laineen liplatusta ja hyttysen ininää

Suomen kesään kuuluu hyttyset, sehän on selvä. Ilman niitä ei tästäkään juhannuksesta selvitty, mutta pienet paukamat sinne tai tänne, kyllä se kesäsuomi on silti niin kaunis! Sääkin oli mitä mahtavin, aurinkoa saatiin runsain mitoin (kuka muistelee niitä muutamaa sadepisaraa..) Meidän juhannus kului Koivulahdessa mökillä, josta tässä "pienoinen" kuvakimara. Sisustus on äitini käsialaa. Allekirjoitan väitteen, että vettä ja elävää tulta voisi tuijottaa loputtomasti, niissä on jotain rauhoittavaa. Laiturinnokassa rentona oleilu ja veden tuijottelu tuntitolkulla ei tokikaan tässä elämäntilanteessa ole itsestäänselvyys, mutta sekin aika koittaa vielä, kun vahtivaa silmää ei tarvita koko ajan. Ja niin ihanaa kuin mökkeily onkin, on kotiinkin aina mukava tulla mukavuuksien äärelle ja tuttuihin rutiineihin.

Finlaysonin Elefantti-kuosisen kassin voitti "Miia", ja hänelle on postia lähtenyt jo kohti etelä-suomea, onnea vielä!

Puutarhakierros ja toivotuksia keskikesän juhlaan

Keskikesän juhla on taas koittanut. Puoli suomea viettää jussin todennäköisesti jossain luonnon keskellä, mökeillä useimmiten. Hyttysiä on todistetusti jonkun verran ja tänään lenkiltä mukaan eksyi se pahin vihulainen, paarma. Yleensä paarmat ovat heinäkuun riesa, mutta lämmin kevät on ilmeisesti saanut nämäkin oliot jo täyteen vauhtiin. Myrkyt siis mukaan, jos ulkona aiotte olla! Kotipihallakin on niin kesäisen näköistä, ruusupavut ja kosmokset, jotka siemenistä olen kasvattanut, ovat lähteneet hyvään kasvuun. Nuo Ekokaluste.fi:stä  tulleet tuolit ovat edelleen niin upeat sekä silmälle, että istujalle. Nauttikaa suomen suvesta ja herkutelkaa. Meillä täyttyy huomenna auto pullolleen tarpeellista tavaraa ja suuntana mökki, joten blogi vaikenee ja palaa hyvin levänneenä sekä hyttysenpuremapaukamat kutisten. Näihin kuviin, näihin tunnelmiin....

Kirjaimia, joilla on merkitystä

Pienimmän huoneeseen on ilmestynyt muutama hauska printti. Sain yhteistyössä Pikkunorsu -nettikaupan kanssa valita muutaman julisteen meille. Pikkukaverin nimellä varustettu musta-valkoinen printti päätyi pitkän pohdinnan jälkeen valinnaksi, sillä näitä personoitavia julisteita on paljon, ja kaikki toinen toistaan ihanampia. Niihin on mahdollisuus saada lapsen syntymäpäivät ja strategiset mitat nimen lisäksi. Ja tulipa mieleeni, miten ihana olisi tällainen nimellä varustettu julistepari esimerkiksi hää- tai kihlaparille. Tutuista lastenlauluista löytyy paljon hauskoja julisteita ja kortteja. Tätä ankkalaulua lauletaan meillä nykyään useimmiten, sillä ankat ja possut ovat pikkuiselle mieluisimpia eläimiä, joten valinta ei ollut vaikea. Muutama hauska kortti päätyi samaan satsiin ja niillä on kiva täydentää sisustusta tai ilahduttaa päivänsankaria. Näitä aakkosaiheisia kortteja (ja isompiakin julisteita) löytyy eri fonteilla ja väreillä.  Saan ilahduttaa teitäkin mukavalla alekoodilla, joka on voimassa kesäkuun loppuun asti. Koodilla PUOLITOISTA saat -20% alennuksen ostoksiesi loppusummassa Pikkunorsusta.

Yhteistyössä: www.pikkunorsu.fi

Nuorison parveke viihtyisämmäksi

En ole varmaankaan ikinä täällä blogissa esitellyt yläkerran parveketta. Ei sillä, että siinä olisi paljon ollut esittelemistäkään. Nytkään en uusia tavaroita sinne hommannut, päätin vain tehdä siitä piirun verran houkuttelevamman ja viihtyisämmän kuin mitä se oli. Harmittavan usein omakotitalojen parvekkeet ovat ilman käyttöä ja palvelevat enemmän peittojen tuuletuspaikkoina. Parveke on 11-vuotiaan poikamme huoneen yhteydessä ja hän ei mahdottoman innokas parvekkeella olija ole ollut. Tytär jopa saattaisi siellä enemmän viihtyäkin. Riippukeinu hankittiin viime vuonna ja siitä lapset kyllä ovat tykänneet. Väri oli ainut, minkä siihen (siis heti) hätään löysin, mutta sointuu talon väriin ihan hyvin. Päällystin vanhan maaliltaan kulahtaneen pöydän Jyskistä löytyneellä vahakankaalla. Baden baden, joka edelleen on aika ruma, mutta ah, niin täydellisen mukava istua, sai paikan nurkasta. Vähän virikettä ja samalla koristetta seinälle tein karahkasta, johon laitoin muutamat graafisestikin aika hauskat maalitaulut roikkumaan nipsuilla. Näitä voi sitten vaikka ammuskella Nerf-pyssyillä, joita meillä on ihan muutama kertynyt... Kukat unohtui kastella viimekesänä täältä yläkerrasta ja kuolivat nopeasti, joten laitoin vaan yhden, niin ei käy iso tuho, jos taas unohdan sen homman. Kyllä minä täällä viihtyisin, jos olisin lapsi. Saa nyt nähdä, mikä tuomio partsille tulee, lisääntyykö käyttö yhtään pienellä kohennuksella.

Finlaysonin ELEFANTTI-kuosisen kassin arvonta päättyy tänään klo 23.59, vielä ehtii osallistua  täällä