Koti uusiutuu sykleissä, joskus tiheämmin, joskus hitaammin. Meillä on monia pieniä juttuja tullut tai tuloillaan sinne tänne. Kuvien Reitti-valaisin on yksi niistä. Joulupukin yllärilahja, joka löysi paikkansa makuuhuoneesta. Makuuhuone onkin muuten ollut suhteellisen muuttumaton lähes koko sen ajan, kun tässä talossa olemme asuneet. Siihen olen kyllä tyytyväisinkin, joten muutostarpeita ei siis olekaan. No, tuo asiakirjalokerikosto (en vieläkään tiedä, miksi sitä pitäisi kutsua) tuli tuohon seinustalle kesällä, mutta muuten se on ennallaan. Tuo valaisin on oikeastaan aika hauska ulkonäöltään. Valo toki on armottoman suora, mutta makuuhuoneessa harvemmin kattovaloa tulee käytettyä, mitä nyt pyykkejä kaappeihin viikkaillessa. Täällä myrsky ulvoo pihalla ja paiskoo tavaroita terassilla ja narisuttaa seiniä. Hrrr, eipä tee mieli pihalle mennä. Mikä loistava syy keittää kupponen kahvia ja selailla muutamat blogit läpi pienimmän vetäessä päikkäreitä!
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Aarikka. Näytä kaikki tekstit
Liekkien lumoissa
perjantai 8. tammikuuta 2016
Kynttilöitä poltellessa meni eilinen päivä. Kaivoin Festivotkin vaihteeksi esille tuon Aarikkan Ruustinnan seuraksi. Pitää koittaa poltella kaikki jämäkynttilät pois. Festivoissa ei muuten saa polttaa kynttilää ihan loppuun, vaan parisenttiseksi pitäisi jättää kynttilä. Kuumuus voi koitua muuten lasisen jalan kohtaloksi ja se voi jopa räjähtää pirstaleiksi. Samasta lähteestä tiedetään kertoa, ettei Mariskoolissa saisi polttaa kynttilää, siihen sitä ei ole suunniteltu. Voipi sekin särkyä kuumuudesta. Nämä ohjeet kertoi joku Iittalalla työskennellyt. Tänään onkin taas touhuntäyteinen päivä. Varasin kirppispöydän extempore ja tänään pitäisi hinnoitella noin miljoona vaatetta taas. Tuntuu, että varsinkin tuolta pienimmältä jää vaatteet pieneksi koko ajan. Tänään alkaa muuten Voice of Finland. Mukava ilta siis tiedossa sohvan nurkassa:) Leppoisaa perjantaita kaikille!
Ihan liekeissä
tiistai 13. lokakuuta 2015
Elävä tuli on sellainen elementti, jota voisi kyllä tuijotella loputtomiin. Takkatulen rätinässä on sitä jotain. Mekin ollaan nyt muutaman kerran iltasella takka sytytetty. Seuraavana aamuna on kotona vielä sellainen suloinen lämpö vastassa, kun sängystä ylös kömpii.Ja kynttilöitähän ei koskaan voi olla liikaa, eihän? Tuikkujen lisäksi kun hankkii muutaman isomman kynttilän, niin niistä riittää iloa kauan. Nämä isommmat kynttilät pitää vaan muistaa sytyttää tarpeeksi ajoissa, että ehtivät palaa tarpeeksi kauan. Muuten reuna jää liian paksuksi ja kynttilän liekki on kohta pienessä kraaterissa kynttilän uumenissa. Miksei muuten kynttilöissä ole merkattu jotain vähimmäis polttoaikaa, jonka aikana ne reunatkin ehtii sulaa kunnolla ja kynttilän saa poltettua kunnialla loppuun. Vähänkö taas loistoidea, jee;) Tässä kuvissa olevassa tapauksessa peli on ehkä jo menetetty, en tiedä päästäänkö polttotouhuissa loppuun asti, sen verta hätäisesti on sammutettu, tai sytytetty liian myöhään. Näin siinä sitten käy. Menipäs taas asian vierestä, mutta pontti on se, että kynttilät ja takka on kivoja, piste.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)













