Vahva kevään merkki on pienoisen sisustuinnon nouseminen. Ihan maltillisesti olen tätä toteuttanut, vaikka haaveissa onkin seinien maalausta sun muuta, jonka toteutumisen aikataulusta ei ole mitään tietoa. Sen sijaan olen keittiön pöydälle haaveillut liinaa jo jonkun aikaa. Vahakangashan se on lapsiperheessä ainoa vaihtoehto, että se pöydällä voi olla muutamaa päivää pidempään. Marimekolla on ihania kuoseja, mutta suolainen hinta on vähän jarrutellut hankkimista. Jos kyllästyminen tulee nopeasti, harmittaa satasen liina jemmata kaapin perukoille. Keskisen reissulla tuli vastaan kiva mustavalkoinen kangas sopivaan hintaan, ei kylläkään Marimekon mallistosta, vaan Vallilan. Vaikka mustavalkoinen kausi on vähäsen omasta sisustuksesta ollut väistymässä, ostin silti liinan. Puisilla somisteilla ja muuta väriä oheen lisäämällä, tämä miellyttää silmää. Ja kun mieli alkaa kaipaamaan puupinnan paluuta pöytään, liinan voi ottaa pois, kun hinta oli kiva.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
edellisessä asunnossa en kuvitellutkaan käyttää vakstuukia.nhyt kun muutimme lapsuudenkotiini en voi kuvitella pöytää ilman vahakangasliinaa. kaverini sanoi että talo vaatii sitä kun talo on110 vuotias..siis pöytä on fyysisesti sama molemmissa.
VastaaPoistaOi, teillä on varmasti ihana koti. Vanhat talot ovat sydäntäni lähellä. Ja mitä tulee vahakankaisiin, ne on kyllä niin helppohoitoisia ja kivan näköisiä nykyään, että käy paloon kun taloon ja pöutään kun pöytään:)
PoistaJa "muutama" kirjoitusvirhekin eksyi joukkoon.. Siis pöytään kuin pöytään ja taloon kuin taloon:)
PoistaVahankankaat on niin näppäriä ja sopii täydellisesti lapsiperheisiin. Ja, nykyään kun onkauniita vahakankaita. Kaunista teidän keittiössä ja kevääseen kuuluu aina pieni sisustusinspiraatio.
VastaaPoistaMukavaa alkavaa viikkoa!
Kiitos, mukavaa viikkoa sinnekkin! Totta on, että nykyvahakankaita ei voi verratakaan niihin, joita esim. omassa lapsuudessani oli:paksuja ja muovisen näköisiä. Kivaa vaihtelua tuo:)
Poista