Omenapiirakka jenkkityyliin

 Lapsuuden Aku Ankoissa Mummo-Ankka nosti herkullisen piiraan aina uunilämpimänä ikkunalaudalle jäähtymään, josta joku sen kävi napaamassa tuoksun houkuttelemana. Piiraassa oli aina taikinakuori perinteiseen jenkkityyliin. Ihan superherkkua onkin kyllä tällainen mehevän mausteinen, perinteinen omenapiirakka, ja kermavaahdolla tai jäätelöllä ryyditettynä tietenkin. Tällainen piirakka on kiva vierastarjottava, mutta toimii ehdottomasti lohturuokana sohvan nurkassa syksyisen sateen piiskatessa maisemaa. Tänään on muuten ensimmäinen sateinen päivä pitkään aikaan täällä meidän tienoilla, piristää kummasti eilisen läkähdyttävän hellepäivän jälkeen. Hyvä aasinsilta säähän (?!?), mutta palataan omppuihin. Niitä tuntuu nyt olevan runsain mitoin, joten omenat kannattaa käyttää hyväksi huoletta. Piiraiden lisäksi myös omenasosetta tulee tehtyä joka syksy. Se säilyy pitkään jääkaapissa tai pakkasessa. Meillä sose syödään pinaattilettujen kanssa. Outo yhdistelmä jonkun mielestä, mutta toimii. Ihan yhtä hyvin, kuin jauhelihakastike ja pinaattiletut (niitäkin syödään meillä.) 

 

Omenapiirakka Amerikan tyyliin:

Pohja:

5dl vehnäjauhoja

1/2tl suolaa

1tl vaniljasokeria

1/2dl sokeria

175g kylmää voita/margariinia kuutioina

1dl kylmää vettä

Täyte:

30g voita

1tl kanelia

1/2tl jauhettua neilikkaa

1/2tl jauhettua inkivääriä

1/2 sitruunan mehu (n.3rkl)

1kg omenoita lohkoina (n. 8kpl kotimaisia, 5kpl Granny Smith)

1 1/2 dl fariinisokeria

1/2 dl vehnäjauhoja

Voiteluun 1 muna

-kuutioi kylmä voi ja lisää kuivat aineet, nypi taikina murumaiseksi 

-lisää kylmä vesi ja sekoita nopeasti

-kääri taikina kelmuun ja anna levätä jääkaapissa vähintään puoli tuntia

-valmista täyte: sulata voi isossa kattilassa, lisää mausteet ja sitruunan mehu, ota kattila liedelta

-viipaloi omenat ohuiksi lohkoiksi (kuoret voi jättää) ja lisää mausteseokseen, sekoita joukkoon sokeri ja vehnäjauhot, sekoita

-jaa taikina kahtia, kauli jauhoja apuna käyttaen pyöreiksi hieman piirakkavuokaa suuremmiksi kiekoiksi. 

-laita pohjataikina vuokaan niin, että se nousee reunoille, kaada täyte pohjan päälle

-lisää kansitaikina, painele reunoilta kiinni pohjataikinaan, voitele munalla ja tee kannen päälle muutama viilto höyryn ulospääsemiseksi

-paista 175 astetta n. 45min

-tarjoile kermavaahdon tai vaniljajäätelön kanssa

Piirakka on parhaimmillaan hieman vetäytyneenä

(Ohje on alunperin Myllyn Paras-sivustolta pienin muutoksin)

Puutarhatuoli olohuoneessa, melkein kuin klassikko!

Viimeinen lomaviikko on lähtenyt käyntiin ja voin kertoa, että jonkinlainen "lomaloppuu-pakkotehdä-kaikkeavielä" -mania on iskenyt päälle. Tälle viikkoa onkin melkein joka päivälle jotain tiedossa. Onneksi kivoja juttuja: eläintarhaa, kaverin kanssa syömään menoa ja Tampereen shoppailureissua. Siitä on sitten hyvä laskeutua normiarkeen. Jokos olette lomat pitäneet ja töihin palanneet, vai onko elokuulle luvassa lomailua?

Tampereella jo ehdittiin aiemminkin käydä koko perheen voimin muutama viikko sitten. Ikealta ei tullut mukaan paljon mitään mainittavaa, mutta ihan yllärinä Ratinan Jyskistä löytyi musta puutarhaan tarkoitettu lepotuoli. Se oli mukavalla hinnalla alessa ja sen kummemmin miettimättä (on joskus tapana..) ostin sen olohuoneeseen. Tässä on ihan superhyvä istua ja musta puu ja tekstiilisatulapunos ovat materiaaleina kivat. Aavistuksen itseäni häiritsee, onko tämä liian "puutarhatuoli". En tiedä johtuuko se siitä, että TIEDÄN sen olevan puutarhatuoli, mutta tyylillisesti tämä on kuitenkin hyvin samanlainen, kuin vaikkapa Carl Hansenin CH-25 -nojatuoli, joka on ihana (ja jonka haluaisin!!!!), mutta maksaa noin 3600€ enemmän, kuin tämä oma tuolini! Ehkä tässä on syy, että tämä puutarhatuoli on ihan ok :)

Kynttilänjalat 60-luvulta, kirppislöytö

Kesä on taas hurahtanut (luvattoman nopeasti) heinäkuun puoleen väliin. Ulkomaan matkat on jääneet tekemättä, mutta onneksi elämä on suhteellisen normalisoitunutta. Me vuokrattiin asuntoauto, haave, joka on mielessä pyörinyt monta kertaa. Tarkoitus oli ajella Hankoon ja vierailla matkan varrella Kasvihuoneilmiössä, Fiskarsissa ja Mathildedalissa. Ajelimme kuitenkin sadepilviä pakoon ja reitiksi muodostui Pori, Rauma ja Merikarvia. Kivoja paikkoja nekin, erityisesti Vanha Rauma oli kaunis! Kesällä kuuluu mielestäni tehdä vähän arjesta poikkeavia juttuja, että kesäloma tuntuu lomalta. Niinpä tässä joku aika sitten lähdettiin lähiseudun kivoja paikkoja tutkimaan. Otettiin suunnaksi Ylistaro, jonne on meiltä n. 25 minuutin ajomatka, eli ihan lähiseutua ja sehän itseasiassa kuuluu nykyisin Seinäjokeenkin, jossa asumme. Käytiin ensin Maijan Wanhassa Navetassa, joka on kiva, vanhassa pohjalaistalon pihapiirissä oleva vanhan tavaran myymälä. Jouluksi on muuten tulossa tunnelmallinen joulupuoti sinne, joten pistäkää korvan taakse. Kävimme myös Kriikun myllykahvilassa, josta löytyy ihanat maisemat ja kotonaleivotun tuntuiset leivonnaiset. Lopuksi tietysti Wanhalle Markille, joka on ihana eläinten vanhainkoti. Siellä tuleekin käytyä joka kesä. Tuolta Maijan Wanhasta Navetasta löytyi nämä kauniit kynttilänjalat, jotka ovat kuulemma kotimaiset ja 60-luvulta. Näissä teakia ja messinkiä olevissa kynttilänjaloissa ihastutti muoto, joka on sopivan graafinen, retro, mutta silti moderni. Kun näitä vielä oli pari, niin aina parempi. Tällaisista löydöistä ilahtuu. Mitään merkintöjä en näistä löytänyt, joten jos joku tietää jotain enemmän näistä, saa vinkata. Syyshämyjä ja kynttilänloistetta odotellessa nautitaan vielä kesästä ja lomasta jonkin aikaa.

Pizzaa grillissä

Kesän (voi kai jo sanoa kesä?!) ensimmäiset lämpimät päivät ovat täällä. Ihan parasta on grillaus ja varsinkin ne ensimmäiset ulkona laitetut ruuat, niitä ei voita mikään. Hankin jo toissakesänä grilliin pizzakiven, jonka päällä paistettu pizza onnistuu hienosti. Ainoa ongelma on ollut pizzan asettaminen kiven päälle. Kivi kun pitää laittaa kylmään grilliin ja sitten kuumentaa kuumaksi, ettei se halkea. Ohuen pizzapohjan asettaminen kivelle on ollut pienimuotoinen ongelma. Yleensä lopputulos on muistuttanut calzonea (sellainen sisäänleivottu pizza, tiedättehän..), koska pizza on yritetty lähes heittää kuumalle kivelle, ette sormet pala. Olenkin haaveillut kunnon pizzalapiosta, mutta en ole sellaista bongannut. Tutustuin Fiksukoti.com valikoimiin ja löysin heidän valikoimistaan juuri tähän tarkoitukseen sopivan pizzalapion. Pizzojen käsittelyssä ei ollut ongelmaa tämän jälkeen, pienestä se on kiinni. Omalla terassilla kesäisenä iltana nautittu pizza on parhautta. Ja se tuoksu!

Näin teet grillissä pizzaa:

-tee pizzat paistovalmiiksi odottamaan

-aseta pizzakivi kylmään grilliin ja laita grilli lämpenemään. Meillä mittari näytti kupu kiinni n. 300 astetta

- ripottele kivelle vähän jauhoja (estää tarttumista) ja laita pizza kuumalle kivelle lapion avulla

-anna pizzan kypsyä, kurkkaa pohjaa välillä, sillä grillissä pohja tummuu nopeampaa 

-kun pohja on saanut kauniin värin ja juusto on sulanut, pizza on valmis

*pizzalapion on saatu pr-näytteenä / kaupallinen yhteistyö

Parhaat tärpit kesäterassille/parvekkeelle

Kesä tulee, vaikkei taas tänään uskoisikaan, kun ulos katsoo. Meillä on lumipeite maasspailuja verkkokaupoissa ja kokosin tänne blogiinkin muutamia kivoja juttuja, joista saa vaikka kivan kokonaisuudenkin. Jo pelkillä uusilla tyynyillä tai tyynynpäällisillä saa muuten terassillakin ihmeitä aikaan. Niillä voi hullutella myös huoletta, sillä helppohan ne on vaikka vaihtaakin taas iisimpiin, jos siltä tuntuu. Niini- ja heinätuotteet menevät kivasti pihallakin ja niillä saa kivaa vastakohtaa eläville kukille. Itselläni on tuollainen seinäkoriste makuuhuoneessa, mutta aika mukava olisi terassillakin. Oma terassini on valmiina kesään, ainoastaan kesäkukat puuttuvat. Ajattelin odotella tuonne tulevaan viikonloppuun, sillä sen jälkeen Forecan mukaan ei näyttäisi yöpakkasia olevan (ainakaan niinä päivinä mihin 10 pvän ennuste ylettää). Suomihan on pitkä maa ja toisaalla jo kukkii kirsikka, kun toisaalla on hiihtokelit Me asutaan IV-vyöhykkeellä. Perinteisesti päädyn valkoisiin kukkiin, katsotaan mennäänkö taas samalla, vai räväytänkö punaisella? Haluaisin toisaalta jotain persikanoranssihtavaa, sellaista pehmeää sävyä, mutta taitaa petunioissakin vaihtoehdot olla aika vähissä. Katsotaan! Jokos olette kukkasia pihalle laittaneet? 

Aurinkovarjon päällinen 139€, Zicos.fi

Viidakko-koristetyynyt 7,99€, Tokmanni

Madan Stoltz-seinäkoriste 42,90, Zicos.fi

Palmikko-juuttimatto alk. 30€, Kotimatto.fi

Radsted-puutarhasohva, 275€, Jysk.fi

Höyhenheinä 19,95€, Viherpeukalot.fi

3kpl koristeapila lajitelma 17,95€, Viherpeukalot.fi

Airam Köysinarulamppu 11,95€, K-Rauta

Kaikki kuvat myymälöiden/valmistajien sivuilta

Puutarhaunelmointia

Vielä ollaan siinä vaiheessa kevättä, että kesäkukkien ulos laittaminen ei onnistu. Ollaan unelmointi- ja suunnitteluasteella. Se on kuulkaa melkein se paras vaihe. Vähän kuin joulun odotus. Suunnittelen kukkapenkin laajentamista ja mietin, mitä siihen laittaisi ja miten sen jaottelisi. Ruukkuihin ja amppeleihin mietin joka vuosi etukäteen värejä ja lajeja. Teen listoja ja suunnitelmia. Selaan lehtiä uusien ideoiden toivossa. Kesäkukissa on muuten aika vähän mitään uutta ikinä esimerkiksi amppelirintamalla. Tämä on omalla laillaan ihana vaihe, odottamista ja suunnittelua, haaveilua lämpimästä kesästä ja istuskelusta terassilla lempeän tuulenvireen puhaltaessa. Mietin kukkien väriä, useimmiten päädyn valkoisiin, vaikka suunnittelen jotain muuta. Se onkin tämän suunnittelu- ja listaamisinnostukseni paradoksi: kun h-hetki tulee, suunnitelmat unohtuvat ja auto singahtaa puutarhamyymälään, jossa olo on kuin karkkikaupassa, vähän tuota ja tuota ja tuota. 

Vielä pitää muutama viikko malttaa, ennenkuin kukkia voi pihaan roudailla. Siemeniä olen toki kylvänyt, kosmokset kasvavat kituliaasti, kuten joka kevät (vika on joko mullassa, kylväjässä, lämpötilassa tai kaikissa) ja ruusupapuja laitoin niitäkin jo ennakkoon; ne intaantuivat niin, että olen vähän pulassa jokapäiväisten sisälle yöksi, ulos päiväksi -siirtelyjen kanssa. Kasvihuone olisi siis näppärä, lisätään haavelistaan;)

Onneksi pihalla on voinut jotain tehdä, siirtolavapuutarha on vihdoin valmis. Se on myös monen vuoden haaveilujen tulos. Kaksi lavaa on pihalla valmiina tiilireunuksineen. Pari päivää siinä pakersin ja valmista on. Multa odottaa kylväjäänsä ja jotain kuulemma aloittelijalle helppoja lajeja ostinkin. Omavaraistalous melkein häämöttää! Pihakiveyksen pesusta tuli kahden työpäivän mittainen urakka. Meillä on aika iso kivetty piha-alue, jonka punaiset kivet ovat vuosien saatossa tummuneet ja likaantuneet. Painepesurilla lika lähtee hyvin, mutta on aika hidasta hommaa ja samalla kiveysten saumat tyhjenevät sammalesta ja muusta töhnästä. Lopputuloksena puhtaat kivet, kuraiset talojen seinät ja täyttöä vaativat saumat. Eli sitten saumattiin kiveys uudelleen hiekalla harjaamalla ja siivottiin räiskynyt kura pois. Selkäjumi on muuten asia, jonka tästä hommasta saa kaupanpäälle. 

Pari jo joitain vuosia suunnitteluasteella olevaa hommaa on siis nyt tälle kevättä tullut toteutettua, joka on hienoa ja täysin koronan ansiota. Kotona oleilu saa aikaan välillä omituisia virtapiikkejä. Mukavaa kesän odottelua!

Pääsiäisen rento aamupalakattaus

Melkein naurattaa puhua siitä, miten pääsiäisenä ollaan rennosti yhdessä, joten en siis puhu. Tiedätte kyllä miksi, tämä iso-K, you know. Tässä ollaan oltu yhdessä rennosti ja vähemmän rennosti jo muutamia viikkoja. Ihan pakko kertoa pieni asiainlaitaa kuvaa yksityiskohta. Tätä kirjoittaessani  päälläni on vanhimman poikani Harald-pyjaman housut, jotka bongasin itselleni eilen kotikäyttöön (hän kun ei niitä käytä). Rentoa siis kun mikä! Mutta vähän parempaa voi laittaa pöytään pääsiäisen kunniaksi. Arkikin tuntuu juhlalta, kun panostaa kattaukseen himpun verran enemmän. Pääsiäiskattauskin meillä on rento, vaikka siihen panostaisikin. Astiat saavat olla eri sarjaa ja maljakkoon kelpaa tienpientareelta poimitut heinänkorret pajunkissojen kaveriksi. Pöytäliinan virkaa toimittaa pieni heinämatto, joka jo itseasiassa oli viime kesänä pöydällä meidän terassilla. Aika kiva tuossa keittiössäkin. Virpomaan ei pienin lapsista pääse tänäkään vuonna. Harmi sinänsä, sillä hänen nyt ollessaan 5-vuotias, ajattelin, että nyt voisi jo käydä vähän kiertelemässä vieraissakin paikoissa tuttujen lisäksi. Se nyt jää, mutta isoveli lupasi piilottaa munia amerikkalaiseen tyyliin pihalle, ja pikkuveli saa niitä etsiä. Kivaa sekin! Itse vietän ensi viikon pääsääntöisesti etätöissä ja sitten olenkin lomautettuna monen muun lailla jonkun aikaa. Joten kotiolot tulevat tutuksi minullekin. Oikein ihanaa tulevaa viikkoa kaikille etätyöläisille, työläisille ja työssäkäyville! Muistetaan, että joka päivä ollaan lähempänä sitä päivää, kun tätä kaikki on ohi ja normielämä koittaa:)