Suomi 100 -vuotta -teemalla on ilmestynyt juhlavuoden kunniaksi monia mielenkiintoisia juttuja. Arabian juhlavuoden mukit tulevat olemaan varmasti niitä suosituimpia. Niitä valmistetaan luonnollisesti rajallinen erä, joten keräilyarvoakin näillä tulee varmasti olemaan. Joka vuosikymmeneltä löytyy omaa aikaansa kuvaava koristelu. Veikkaan Pastooraalista suosikkia, mutta jokaiselle tulee varmasti se oma ostajakuntansa. Hyvä idea vaikka synttärisankarille hänen syntymävuosikymmentänsä kuvaava muki. Itselle tällainen olisi tuo 70-luvun Esteri, ei paha! Ihania mukeja kaikki tyynni kyllä ovat ja itse vannoutuneena mukifanina joisin näistä oman kahvini enemmän kuin mielellään. Kyllähän sitä muki tai pari pitää itsellekin hommata. Mikä on oma suosikkisi?
Käväisin muuten tuossa meidän City Marketissa ja siellä näytti Myrnat lähes loppuneen. Kertoneeko jotain sen suosiosta vai oliko joku vaan sattunut ostamaan isomman satsin kerralla, tiedä häntä....
Käväisin muuten tuossa meidän City Marketissa ja siellä näytti Myrnat lähes loppuneen. Kertoneeko jotain sen suosiosta vai oliko joku vaan sattunut ostamaan isomman satsin kerralla, tiedä häntä....
 |
| Isak |
 |
| She-Fo |
 |
| Myrna |
 |
| Suomen Kukka |
 |
| Hattara |
 |
| Pastoraali |
 |
| Esteri |
 |
| Timbua |
 |
| Bebop |
 |
| Huvila |
Mukien esittelytekstit ja kuvat Arabian sivuilta:
Isak
1914
1900-luvun alussa Arabia valmisti monia jugendvaikutteisia, pelkistettyjä ja sulavalinjaisia reunaornamentteja. Myös suomalainen kasvisto pääsi tuolloin aiheiksi kuparipainokuvilla toteutettuihin koristeisiin. Yksi niistä oli Isak.
1914
1900-luvun alussa Arabia valmisti monia jugendvaikutteisia, pelkistettyjä ja sulavalinjaisia reunaornamentteja. Myös suomalainen kasvisto pääsi tuolloin aiheiksi kuparipainokuvilla toteutettuihin koristeisiin. Yksi niistä oli Isak.
She-Fo
G.L. Jäderholm-Snellman, 1926
Greta-Lisa Jäderholm-Snellman (1894–1973) toimi Arabian keramiikkataiteilijana 1921–1937. Hänen sanotaan olleen Arabian koristemaalauksen luoja. Jäderholm-Snellman toi Arabian astioihin 1920-luvun klassismin ja art deco -henkiset, hillityt ja geometriset koristeet.
G.L. Jäderholm-Snellman, 1926
Greta-Lisa Jäderholm-Snellman (1894–1973) toimi Arabian keramiikkataiteilijana 1921–1937. Hänen sanotaan olleen Arabian koristemaalauksen luoja. Jäderholm-Snellman toi Arabian astioihin 1920-luvun klassismin ja art deco -henkiset, hillityt ja geometriset koristeet.
Myrna
Olga Osol, 1937
Myrnan äiti on taiteilija Olga Osol (1905–1994). Hän nimesi astiastonsa amerikka-laisen näyttelijän, 1930-luvun supertähden Myrna Loyn mukaan. Runsas ja aito kultaus alkuperäisen kupin ja lautasen reunassa sekä filmitähden nimi toivat ripauksen ylellisyyttä Arabian astiasarjaan.
Olga Osol, 1937
Myrnan äiti on taiteilija Olga Osol (1905–1994). Hän nimesi astiastonsa amerikka-laisen näyttelijän, 1930-luvun supertähden Myrna Loyn mukaan. Runsas ja aito kultaus alkuperäisen kupin ja lautasen reunassa sekä filmitähden nimi toivat ripauksen ylellisyyttä Arabian astiasarjaan.
Suomen Kukka
1941
Vuoden 1941 koristeuutuutta esiteltiin sanoin “Suomen Kukan koruton kauneus tuo mieleemme oman maamme ja sen, mistä tunnetaan Pohjolan kansa”. Suomen Kukka koristi vuosina 1941–1956 ja 1966–1968 ruoka- sekä kahvi- ja teeastiastoa.
1941
Vuoden 1941 koristeuutuutta esiteltiin sanoin “Suomen Kukan koruton kauneus tuo mieleemme oman maamme ja sen, mistä tunnetaan Pohjolan kansa”. Suomen Kukka koristi vuosina 1941–1956 ja 1966–1968 ruoka- sekä kahvi- ja teeastiastoa.
Hattara
Raija Uosikkinen, 1954
Arabian koristelijana aloittaessaan Raija Uosikkinen (1923–2004) suunnitteli koristeita Kaj Franckin uudelle astiastolle 1950-luvun alkuvuosina. Hattara oli yksi tunnetuimmista ja se myös palkittiin kultamitalilla Yhdysvalloissa 1961.
Raija Uosikkinen, 1954
Arabian koristelijana aloittaessaan Raija Uosikkinen (1923–2004) suunnitteli koristeita Kaj Franckin uudelle astiastolle 1950-luvun alkuvuosina. Hattara oli yksi tunnetuimmista ja se myös palkittiin kultamitalilla Yhdysvalloissa 1961.
Pastoraali
Esteri Tomula, 1965
Arabian pitkäaikaisen ja tuotteliaan koris-tesuunnittelijan, Esteri Tomulan (1920–1998), käsialan yksityiskohtainen runsaus tulee hyvin esille 1960-luvun lopun Pastoraali-sarjassa. Siinä näkyy ihmishahmoja kasvimaailman seassa.
Esteri Tomula, 1965
Arabian pitkäaikaisen ja tuotteliaan koris-tesuunnittelijan, Esteri Tomulan (1920–1998), käsialan yksityiskohtainen runsaus tulee hyvin esille 1960-luvun lopun Pastoraali-sarjassa. Siinä näkyy ihmishahmoja kasvimaailman seassa.
Esteri
Esteri Tomula, 1973
Arabian kauniimman arjen suunnittelussa 1960–1970-luvuilla oli mukana monia Esteri Tomulan (1920–1998) rakastettuja koristeita. Tomula suunnitteli oman koristeen Arabian tehtaan 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Kuppia ja lautasta peittävä kukkaornamentti sinisenä sekä ruskeana sai nimekseen Esteri.
Esteri Tomula, 1973
Arabian kauniimman arjen suunnittelussa 1960–1970-luvuilla oli mukana monia Esteri Tomulan (1920–1998) rakastettuja koristeita. Tomula suunnitteli oman koristeen Arabian tehtaan 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Kuppia ja lautasta peittävä kukkaornamentti sinisenä sekä ruskeana sai nimekseen Esteri.
Timbua
Howard Smith, 1987
Amerikkalainen kuvataiteilija ja muotoilija Howard Smith (1928–) muutti Suomeen 1962 ja toimi Arabiassa vierailevana taiteilijana useita vuosia. Smithin taiteen tyypillisiä piirteitä ovat kirkkaat värit ja selkeät muodot, erityisesti mustan ja valkoisen yhdistelmät.
Howard Smith, 1987
Amerikkalainen kuvataiteilija ja muotoilija Howard Smith (1928–) muutti Suomeen 1962 ja toimi Arabiassa vierailevana taiteilijana useita vuosia. Smithin taiteen tyypillisiä piirteitä ovat kirkkaat värit ja selkeät muodot, erityisesti mustan ja valkoisen yhdistelmät.
Bebop
Heikki Orvola, 1992
Heikki Orvola (1943–) on toiminut Arabian taideosastolla vuodesta 1987. Kultakoristeinen, luksuksena pidetty Bebop syntyi 1992. Bebop oli kahvi- ja teeastiasto, jonka koriste lähti jazz-musiikista, repivä-tyylisestä bebopista.
Heikki Orvola, 1992
Heikki Orvola (1943–) on toiminut Arabian taideosastolla vuodesta 1987. Kultakoristeinen, luksuksena pidetty Bebop syntyi 1992. Bebop oli kahvi- ja teeastiasto, jonka koriste lähti jazz-musiikista, repivä-tyylisestä bebopista.
Huvila
Heini Riitahuhta, 2017
Heini Riitahuhta (1975–) tuli mukaan Arabian Taideosastoyhdistykseen 2003. Huvila on kukka-aihe Riitahuhdalle omi-naisella piirrostyylillä. Se on fiini ja hienostunut koriste, joka heijastaa 1920-lukulaista henkeä kuten Huvilaan kuuluu. Käsivarapiirto modernisoi tunnelman juhlavuoteen 2017.
Heini Riitahuhta, 2017
Heini Riitahuhta (1975–) tuli mukaan Arabian Taideosastoyhdistykseen 2003. Huvila on kukka-aihe Riitahuhdalle omi-naisella piirrostyylillä. Se on fiini ja hienostunut koriste, joka heijastaa 1920-lukulaista henkeä kuten Huvilaan kuuluu. Käsivarapiirto modernisoi tunnelman juhlavuoteen 2017.
.JPG)
Esteri olisi minun makuuni vaikkei syntymävuoteeni osukkaan.
VastaaPoistaOn yksi omista suosikeistanikin!
PoistaMyös Keskiseltä oli Myrnat loppuneet :-). Meille tulee Suomen kukkaa sillä sitä on kotona jo antiikkisena sarjana. Tosin Esteri ja Huvila ovat myös aika herkkuja.
VastaaPoistaEli Myrna onkin musta hevonen! Mutta onhan se monien suosikki, mummolassa oli Myrnat aina kahvipöydässä.
PoistaMinulle taas toi Suomen kukka, vaikka ei sinistä ole kahviastiossa,
VastaaPoistaHuvila olis taas sopiva mun kahviastiastoon, ja muutenkin mun väri.
Tuo Suomen kukka on tosi kaunis, ja ihan sellainen perus suomalainen (ei siinä poliittisessa mielessä kuitenkaan;)
PoistaTuon Pastoraali on mun suosikki! Sen voisin ostaa. Terv. Astiafriikki! 😄
VastaaPoistaSehän se on suosikki täälläkin!
PoistaPastoraali on ehdottomasti suosikkini <3
VastaaPoistaYläpeukku:)
PoistaHienoja mukeja kaikki...valitsisin varmaan huvila-mukin.
VastaaPoistaOlisi kiva saada kollaasi useita mukeja, ovat niin kauniita kaikki:)
Poista