Jotkut oman paikkakunnan maamerkit ovat aina olleet ja niistä tulee melkein huomaamattomia, kun niihin tottuu ja niiden ohi menee vuodesta toiseen. Eilinen superihana syyspäivä sai meidät lähtemään pyöräilemään ja päätin ottaa kameran mukaan. Omaan lapsuuteeni kuului ensimmäisessä kuvassa näkyvä vanha vesitorni. Isovanhempani asuivat vesitornin läheisyydessä olevassa kerrostalossa ja kesäisin aurinko porotti kuumalle parvekkeelle, josta oli suora näköyhteys tähän torniin. Muistan vieläkin pääskysten sirityksen niiden syöksyessä neljännen kerroksen kattopeltien alla olevista pesistään hyönteisten perään. Vesitornin takana olevassa puistossa seikkailtiin paapan kanssa kesällä ja talvella. Paikka on vieläkin yksi kotikaupunkini kauneimmista paikoista. Tämän tornin juurella sijaitsee myös Mallaskosken panimo.
.JPG)
Kauniita, aurinkoisia kuvia. Hyvä että välillä omaa kotiseutuaankin "mainostaa".
VastaaPoistaKiitos, eilen oli kyllä niin mukavan aurinkoinen ilma, että pakosta kuviinkin tuli mukava fiilis. Oma kotikaupunki on rakas, vaikka ei välttämättä suuremmilta osin niin kaunis olekaan. Mutta onneksi löytyy muutama "helmi" täältäkin :)
PoistaIhania kuvia. Kyllä sitä kameraa kannattaisi kanniskella mukanaan, liian harvoin tulee tehtyä niin. Kivaa alkanutta viikkoa!
VastaaPoistaBongasin samalla reissulla kaksi muutakin kameran kantajaa, oli vissiin aurinkoinen ilma saanut muutkin innostumaan:)
PoistaIhania tuttuja maisemia kotiseuduilta :)
VastaaPoistaJa kaunis paikka:)
Poista