Siperia opettaa

Leppoisa loppiainen. Jossain kenties, ei meillä. Ollaan jo jonkin aikaa odoteltu kunnon pakkasia, että saisi sulatettua pakastinkaapin ja roudailtua pakasteen tavarat ulos ilman pelkoa, että pakastimen sisältö sulaisi. No, nyt sitten saatiin kunnon säät. Siinä sitten, kun vesi nokkuu pakastimesta pellille (ja vähän lattiallekkin) ja 11kk tutkimusmatkailijan mielestä se on maailman mielenkiintoisin juttu, yläkerran vessan putket päättää jäätyä myös. Tietenkin, kuinkas muuten. Jos nyt jotain hyvää pitää hakea tästä, niin se, että meillä asuu yksi putkimies. Niin, ja yks 9v. neiti, joka oli kyllä kultaakin kalliimpi lapsenvahtina<3. Samaan härdelliin hokaan, että nyt on ihan mahtava hetki vaihtaa pakastimen ja jääkaapin paikkaa keskenään. Jääkaappi kun on jotenkin epäloogisesti kauempana laskutasosta kuin pakastin. Jääkaappia kuitenkin käytetään 90% enemmän kun sitä toista. Paikat vaihdetaan, mutta sitten pitää pakastimen oven avaussuuntakin vaihtaa, jääkaapissa ei onneksi. Ovi irti ja ripa irti. Samaan aikaan ruokakin pitäisi saada alulle, kun aikataulut jo pissii. Siitä aasinsiltana koiran pissatukseen. Pipsa käveli ulkona kuin hämähäkki hidastetussa filmissä, olisi halunnut nostaa kaikki jalat irti maasta yhtä aikaa, muttei onnistunut. Eikä pissannut vaan kotia koppaan takas. Puolen päivän maissa kaivoin kaapin kätköistä sen lenkkarit, ja pissakin tulee kun pakkanen ei pure tassuja. Iltapissalla tosin yksi mono jää jonnekkin pusikkoon. Sitä täytyy nyt tänään sitten etsiskellä. Wanted: musta koiran lenkkari kokoa 4, jonnekkin  välille meidän talo - joku pusikko.
 
 

Ei kommentteja

Kiva kun kävit, jätä kommentti!