sunnuntai 30. lokakuuta 2016

Rouhea betoninen säilytin

Käväisin eilen Jyskillä pitkästä aikaa ihan muilla asioilla (jotenkin mulle aina käy näin...) ja tein muutaman kivan löydön. Ihastuin heti tähän betoniseen matalaan säilyttimeen. Tiesin heti, minne tällä olisi tilausta. Jotenkin korut ja pampulat usein jäävät altaan reunalle seikkailemaan, vaikka vieressä on kaappi, jossa olisi paikat näillekkin, mutta ei... Josko nyt, kun rasia on ihan käden ulottuvilla, ne sinne saisi. Puinen kansi peittää sekalaiset tavarat katseilta. Siinä on myös kiva nahkanyöristä solmittu otin. Ostin purkille pariksi tuon tekokasvin antamaan vähän vihreyttä. Kivasti muuttui ilmekin vessassa pienellä jutulla. 







perjantai 28. lokakuuta 2016

Omaan hetkeen

Sain tutustuttavakseni Helsinkiläisen Goodion raakasuklaita muutamaa eri makua. Yhteistyössä Kyrö Distilleryn kanssa toteutettu Cranmary-suklaa sisältää rosmariiniä, karpaloita ja giniä sekä luomukahvia ja jauhettua cashewpähkinää sisältävä Coffee-suklaa vievät kielen mennessään. Näitä käsintehtyjä herkkuja voi maistella hyvällä omallatunnolla; ne sisältävät matalan glykeemisen indeksin sisältävää palmusokeria. Kaakaopavut jauhetaan kivimyllyssä hienoksi, mikä takaa samettisen lopputuloksen. Täytyy tunnustaa, että raakasuklaa oli itselleni ihan uusi tuttavuus, enkä pettynyt. Olin kuvitellut sen olevan jotenkin kitkerää, mutta sitä se ei ollut. Jo paketti on niin kaunis, että näitä voi kyllä kutsua ihan design-suklaiksi. Tämän voi sujauttaa vaikkapa ystävälle lahjaksi joulun aikaan. Jälleenmyyjiä löytyy täältä.

Mikä sen parempaa kiireisen elämän keskellä onkaan, kun sopivan hetken tullen saa hyvän kirjan käteensä, kupin kahvia ja muutaman palan suklaata. Ne ovat niitä arjen pikkuisia energiankeräyshetkiä, joiden turvin taas jaksaa hektistä ruuhkavuosielämää. 

There is nothing better in the middle of  a hectic life as a good book, a cup of coffee and a few pieces of  a good chocolate. After these empowering moments you can keep going on again. I found these Goodio`s chocolates perfect for these moments.  










keskiviikko 26. lokakuuta 2016

(Joulu)koristeet DIY

Innostuin vähän puuhastelemaan askarteluhommia pitkästä aikaa. Tein itsekovettuvasta askartelumassasta pyöreällä piparkakkumuotilla ohuita kiekkoja, joihin tein pillin avulla reiät narua varten. Kiekkojen kuivuttua (ainakin seuraavaan päivään) lakkasin ne decoupage-lakalla ja siihen leikkasin Marimekon serveteistä kuviot. Lakkaa lisätään vielä paperin päälle. Koristeet eivät ole liian jouluisia, tai eihän ne nyt oikeastaan ole jouluisia ollenkaan itseasiassa. Päätin siis laittaa ne jo esille ja kivathan ne tuossa oksapuskassa ovatkin. Samalla tein testimielessä laatasta kynttiläalusen samoilla kuvioilla. Tällä lakalla mahdollisuudet ovat kyllä monet, kun kuvioita vaan vaihtelee, niin voi tuunata vähän sitä sun tätä. 








sunnuntai 23. lokakuuta 2016

Tulevan talven trendijuoma - punaviinikaakao

Jos haluat yllättää vieraasi tulevana pikkujoulukautena, tarjoa heille täyteläistä punaviinikaakaota. Tämä on kauden ehdoton must-juoma. Näin olen antanut itselleni kertoa. Tämä on varma haastaja perinteiselle glögille lämpöisenä juomana. Tämähän on aikuiseen makuun, mutta lapsille  juoman voi samalla tehdä jättämällä luonnollisesti punaviinin pois ja vaikka lisäämällä pienen ripauksen sokeria, tai koristelemalla juoman vaahtokarkeilla. Melkein jo tekisi mieli lähteä järven jäälle luistelemaan kirpeään pikkupakkaseen auringon paistaessa. Sitten olisikin mukava istahtaa nauttimaan termarissa odottelevaa punaviinikaakaota punaposkisena. Tällaisia mielikuvia herää, voin tosin kertoa, että sen verran kaukana vesirajasta olen kasvanut, että en järven jäälle uskaltautuisi varmaan kireimmilläkään pakkasilla jään pettämisen pelossa;) Taidan tyytyä nauttimaan kupposen tätä takkatulen loisteessa ihan kotisohvalla.

Ja näitä tarvitset:

3,5dl punaista maitoa
0,75dl tummaa suklaata
-lämmitä maito ja suklaa keskilämmöllä samalla sekoitellen kermaisen notkeaksi seokseksi
lisää 2,5dl täyteläistä punaviiniä (esim. Cabernet Sauvignon)
-sekoita ja lämmitä juoma
-koristele kermavaahdolla ja vaikkapa kanelilla tai vaahtokarkeilla







keskiviikko 19. lokakuuta 2016

Vihreää lasia

Olen tässä syksyn mittaan koittanut metsästellä jotain kivoja vihreitä lasijuttuja siinä onnistumatta kovin mallikkaasti. Alkuviikon syyslomatripillä käväistiin Kärkkäisellä Ylivieskassa ja siellä oli näitä kivoja sammalenvihreitä laseja. Oli ihan pakko ostaa muutama. Nämä tulevat luultavasti vuorottelemaan juomalaseina ja tuikkukuppeina.  Molemmat on jo testattu. Instan puolella vilahtikin jo tuikku palamassa tällaisessa. Vaikka en yleisesti ottaen olekaan mikään fasettihiottujen lasien ystävä, niin kyllä näissä jotain tosi kivaa on. Vähän sellaista mummolameininkiä. Jotenkin maku "runsastuu" talvea ja joulua kohti mentäessä.  Glögi maistuu näistä laseista takuulla. Nyt oli lasissa vaan puolukkamehua tällä kertaa. Koristeomenoita riittää puussa vielä, ja nappasin pari oksaa maljakkoon. Kunpa ne pysyisivät freeseinä pitkään, aika kivoja kun ovat katsella :)




sunnuntai 16. lokakuuta 2016

Hyggeä kiitos!

Rakastan sisustuksen kerroksellisuutta ja sellaista rentoa huolettomuutta. En sotkua, mutta sitä tunnelmaa, kun pöydälle on unohtunut kirja ja huone on eletyn nöinen. Huonekalut ovat ehkä vähän eriparisia, ei liian mietittyjä. Tällainen fiilis löytyy kotiin monasti vuosien asumisen jälkeen. Uusimmassa Avotakassa oli tälle nimikin, Hygge. Olen sen joskus ennenkin kuullut, mutta taas se palautui sanana mieleeni. Se on tanskalaisten nimitys kotoisuudelle. Juuri tämä tunne on varmaan saanutkin minut tanskalaisten ja ruotsalaisten kotien ihailijaksi. Hygge on myös hyvää fiilistä, johon kuuluu hyvä ruoka, hyvä seura ja tunnelma. Sekin on eräänlainen taito, saada koti hyvällä tavalla eletyn näköiseksi.  Pitääkö sitä toisaalta yrittää, vai tuleeko se luonnostaan, elelemällä niinkuin viihtyy? 






perjantai 14. lokakuuta 2016

On aika kaivaa taljat esiin

Onhan se jo aika kaivaa taljat kaapista ja ruveta muutenkin talvimoodiin. On jo nähty ulkovaloja kauppojen hyllyilla ja oliko jossain jo joulukoristeitakin kaupan?! Oi kuinka kutsuvan näköiset nämä ekotuolitkin ovat, kun lämmin talja peittää ne. En tosin taida niitä tuohon jättää sateiden armoille, mutta pääsivätpähän haukkaamaan vähän raitista ilmaa kaapissa vietetyn kesän jälkeen. Villa pöyheytyy kauniiksi vähän kosteassa ilmassa, eikä vanhakaan talja näytä niin takkuiselta ja linttaaltuneelta. Pikkuhiljaa koteihin alkaa hiipiä talvisia juttuja. Vähäkyröläisen Läkki ja Lelu Gråholmin lyhty sopii valaisemaan pimeneviä iltoja. Tämä lyhty on muuten palkittu vuonna 1998 Forma-tuotteena. Ensi viikolla meilläpäin vietellään syyslomaakin. Olen itsekin alkuviikosta vapailla, joten suunnataan perheen kanssa pienelle kylpyläpyrähdykselle Kalajoen suuntaan, kivaa!






keskiviikko 12. lokakuuta 2016

Ja tulkoon verhot, ja verhot tuli

No kauanhan se verhoton keittiö sai olla... Sunnuntaina innostuin iltasella kaivamaan ompelukoneen esille ja neuloin verhot valmiiksi. Miksiköhän se puolalanka aina loppuu kesken ja joka kerta saa ruveta puolaamaan kesken ompelemisen?! Kangashan on siis Marimekon "Sylvia", jonka jo kesällä löysin alesta. Ikkunoita on niin huono kuvata vastavaloon, mutta kyllä näistä kuvista jotain vihiä lopputuloksesta saa. Tulilatvan ostin pöydälle, josta on taas iloa pitkään. Mustalla sisalilla sai näppärästi peitettyä kukan istutuspurkin niin, ettei se näy tuosta laakeasta ruukusta. Ja vähän havujakin jo toin sisälle, varma syksyn merkki. Meidän pihakatajassa oli häiritsevästi törröttävä oksa, joten leikkasin sen parempaan käyttöön. Aina välillä haaveilen liinasta tuohon pöydälle, mutta ei se kyllä pikkulapsiperheessä toimi kauhean hyvin ja toisaalta rakastan kyllä tuota pöydän patinoitunutta pintaakin. 



maanantai 10. lokakuuta 2016

Dymoilua ja rikottu muna

Heipähei, viikonloppu vierähti nopeasti, ihan liian nopeasti. Vuorokauteen voisi lisätä ihan hyvin muutaman tehokkaan toimintatunnin. No, koitetaan pärjäillä näillä 24:llä, jotka on annettu. Muistatte varmaan joku aika sitten hankkimani lokerikon. En ihan vieläkään tiedä onko tämä oikeasti lipasto (miellän lipaston kuitenkin matalammaksi) vai lokerikko (sen miellän pienemmäksi) vai hyllykkö (mutta tässä on nää laatikot...), joten olkoon tämä lokerikkohylly. Tässähän on 28 laatikkoa ja olen aloittanut niiden täyttämisen valokuvilla. Laatikoitten etupaneelissa on merkintöjä varten nuo tuollaiset pienet raamilliset laput. Ajattelin heti, että näihin ainoa oikea tapa kirjoittaa on Dymo-tarrat. Käsin kirjoittamalla tulee helposti sekavan näköistä ja näillä Dymoilla tulee sopivasti sellainen Industrial-tyyli. En olekaan aiemmin kyseistä kirjoitinta omistanut, olen vaan meinannut hankkia sitä jo useamman vuoden. Nyt nappasin sen Clas Ohlssonilta. Otin tällaisen Junior-version, hinta kun oli edullisempi. Ihan samalla tavalla se pelittää ja jälki on mitä pitää, joten välttää omassa käytössäni vallan mainiosti. Tuossa hyllyn päällä on muuten tuo kaunis perhoskuvainen muna, jonka ostin Glo Interiorin loppuunmyynnistä loppukesällä. Tosin rikoin tuon kannen heti kotiin tullessa kahteen osaan, mutta pikaliima korjasi sen onneksi aikalailla näkymättömiin.










perjantai 7. lokakuuta 2016

Helppo iltapala kädenkäänteessä

Joskus iskee innostus tehdä jotain pikaista lämpimäistä. En jaksanut sämpylöitä kuitenkaan ruveta vaivaamaan. Muistin kotitaloustuntien klassikon, teeleivän. Aineet vaan sekoitetaan yhteen, ja leivät uuniin. Lisäsin vielä juustoraastetta leipien päälle. Vaikka tuore leipä onkin aina hyvää jo pelkän voinkin kanssa, tein näistä leivistä oikein tuhdit eväsleivät herkkumajoneeseineen kaikkineen. Tuli syötyä. Tämä leipä on kuitenkin parhaimmillaan juuri leivottuna, joten mitään isoja määriä ei kerralla kannata ruveta tekemään.

Täällä meinaa flunssatkin iskeä päälle.  Lapsilla nokat vuotaa ja itselläkin pää tuntuu raskaalta ja nenä tukkoiselta. Taitaa imuroinnit jäädä tältä päivältä, nyt annan itselleni luvan olla tänään vähän rennommin. Illaksi mennään Sami Hedbergiä katsomaan ja sieltähän ei voi olla pois, sen verran kauan tätä on odotettu. Hyvää viikonloppua teillekkin ja pysykää terveinä!



keskiviikko 5. lokakuuta 2016

Syksyn kasveja ulkona

Huomaan, että viimeaikaiset postaukset ovat sisältäneet kasveja jossain muodossa sisällä ja ulkona, no, se kuulkaa jatkuu. Syksyn tulo on taas innostanut riipimään oksaa niin pihalle kuin sisällekkin tai muuten vaan ihailemaan väriloistoa. Kesäkukat pihalla alkavat vedellä viimeisiä ja laitoinkin muutaman Callunan ulos. Montaa en raaskinut ostaa, sillä unohdan joka vuosi kastella näitä ja lopuksi ne varisevat onnettomina. Sammal on suuri rakkauteni. Se on yksinäänkin kaunista, mutta vuorasin sillä Callunan reunat ja lisäsin pienen Tuijankin ympärille sammalmattoa. Tuo Tuija onkin ihan raukka minikokoinen. Joku pihisteli taas väärässä paikassa (lue: minä), eikä malttanut ostaa tarpeeksi suurta keväällä kuolleen tilalle. Tässä on sitten lopputulos. Pitää ensi keväänä varmaan vaihtaa siihen joku vähän isompi ja laittaa tämä sintti kasvamaan pituutta johonkin muualle, jossa se ei näytä neulalta heinäsuovassa.