Synttärihulinaa

Viikonloppuna meillä vieteltiin pienimmän 2-vuotisjulia sukulaisten ja ystävien kesken. Instassa onkin jo muutamia kuvia julki tullut. Kun talossa on pieni, niin olikin taas kiva tehdä joku teemakakku. Meillä on kova sana tällä hetkellä Ryhmä-Hau, joten siinä aihe. Googlailin kakkuja netistä ja superkiva malli löytyikin sieltä. Design ei siis ole omasta päästäni, ainoastaan toteutus. Ryhmä-Haun väriteemalla mentiin myös servettien ja ilmapallojen osalta. Siinäpä kaikki oikeastaan, mitä koristelujen osalta tehtiinkin, pienellä vaivalla tuli kiva juhlafiilis. Liina löytyi kaapista ja tulppaanikimppu täydensi pöydän. Heliumilla täytetyt ilmapallot olivat mukava lisä, joista oli koristearvon lisäksi iloa lapsille. Pilailupuodista löytyi täältä meiltä päin palloja, kun tilasi pari päivää ennemmin. Ja täytyi taas todeta, että kyllä se aika vierähtää nopeasti. Omien lasten kasvussa sen huomaa. Sinne se meidän vauva jäi jonnekkin ja tilalle tuli ihan huomaamatta omaa tahtoaan osoittava ja märkiä pusuja auliisti jakeleva taapero.💓

Milloin viimeksi

Monissa blogeissa on tullut vastaan viimeaikoina "milloin viimeksi" -aiheisia postauksia, jotka kiertävät vähän kuin haasteena. Näitä on oikeasti tosi kiva lukea. Bloggaajia kun ei oikein tunne oikeasti. Ei sillä, että näiden vastausten perusteella kaueasti enemmän sitä tuntemusta tulisi, mutta on tosi kiva huomata näitä kiukustumisia sun muita inhimillisiä piirteitä aina muissakin ihmisissä. Päätin myös osallistua omalta osaltani tähän haasteeseen. Kopsasin aiheet Meidän elämää -blogista, joka oli löytänyt ne jostain toisesta blogista, kiitos vaan Anu :)

Viimeksi minä:

Ilahduin
 -Pienimmälle tuotiin jo etukäteen synttärilahja minulle töihin, mukana oli myös kaunis                         tulppaanikimppu kotiin viemiseksi.

Nauroin
-Mitä vanhemmaksi tulee, sitä harvinaisemmiksi käyvät tilanteet, joissa nauretaan ns. k**et housuissa. Omalle miehelleni taisin nauraa viimeksi, joka ei kestänyt hierontaotettani ja näytti tuskissaan joltain maassa makaavalta saimaannorpalta.

Itkin
-Teemalta tuli joku aika sitten keskitysleireistä tehdystä elokuvasta reilun tunnin pituinen dokumentti. Tätä ei varmaan tarvi selventää enempää, mutta tirautin.

Suutuin
-Kotona pieniä kilahduksia tulee tasaisesti, kun vessan hajusteet löytyvät mistä milloinkin tai kukkamullat on pelmuutettu lattialle. Isommin suuttumuksen tunteen saa varmimmin aikaan eriarvoinen kohtelu.

Harmistuin
-Niitäkin tulee ja menee päivittäin. Uusiin Adidaksen leggareihini tuli reikä.

Häkellyin
-Törmäsin työkaveriini Eevaan, jonka kanssa käväistiin kahvilla. Hän halusi tarjota kahvit. Häkellyin hieman, että joku haluaa tarjota MINULLE jotain. Ihana ele :)

Kokeilin jotain uutta
-Pikkujouluissa sodin Mega Zonessa laseraseilla täysi hiki päällä. Uusi kokemus, josta innostuin ja löysin itsestäni soturin :) Kivaa hommaa.

Urheilin
-Pääsääntöisesti liian vähän. Pari päivää sitten tein lyhyen hölkkälenkin koiran kanssa. Kävely tai hölkkä ovat omia lajejani.

Luin
-Blogeja, lehtiä. Hyllyssä odottaa alesta löydettyjä Anna-Leena Härkösen kirjoja kaksi kappaletta tulevalle lomalle. Ehkä siellä sitten taas saan luettua kokonaisen kirjan. Haluaisin lukea enemmän.

Söin
-Kanasalaattia pari tuntia sitten.

Herkuttelin
-Muutamalla Fazerina-palalla eilen illalla. Vaan muutamalla, oikeasti!

Ostin
-Alesta pienimmälle söpön farkkuhaalarin ja tyttärelle paidan. Ruokaa, ruokaa, ruokaa.

Tapasin
-So-blogien naisia viime viikolla yhden yhteistyökuvion merkeissä.

Päätin
-Uutena vuotena tein laihdutuspäätöksen ja hitaasti, mutta varmasti on edetty.

Inspiroiduin
-Vanhasta 50-luvun tuolista, jonka päätin hankkia. Melkein täydellinen löytyi Tori.fi :stä. Se haetaan tänään kotiin, jotiin saan ruveta suunnittelemaan sen kunnostamista. Projektit, jotka liittyvät sisustamiseen inspiroivat aina.

Olipa kerran lakana, joka pysyi paikoillaan + ARVONTA!

Joku teistä saattaa muistaakin taannoisen postauksen, jonka tein Orimattilassa sijaitsevan FullMoonin kauniista pussilakanoista. Täältähän löytyy joka tarkoitukseen omilla mitoilla vuodevaatteet. Postauksen voit kurkata tästä. Sain tällä kertaa testaukseen Quick´n´easy -lakanan. Lakanan on Full Moonin Arja Kelho suunnitellut nimenomaan raskaita ja isoja petauspatjoja silmälläpitäen. Ja voi kuulkaa, täytyy sanoa, että miten ihmeessä en ole tällaista aiemmin hankkinut?!? Lakana seikkailee yleensä missä milloinkin, kun yö on sängyllä pyöritty. Voin kertoa, että kun pienin jossain vaiheessa yötä otetaan vanhempien väliin nukkumaan, alkaa varsinainen rumba, kun tuo metrinen liikkuu kuin kellon viisari ympäri sänkyä. Varsin levottomia ovat siis yöt, eikä siinä perinteinen lakana perässä pysy.  Tämä Quik´n´easy on nyt kolme-neljä yötä ollut testissä, eikä sille ole tarvinnut tehdä mitään tänä aikana, siinä se pysyy paikoillaan. Ja tuo Egyptiläinen puuvilla tuntuu luksukselta iholla. Sei ei sileytensä ansiosta pölyä ja sopii allergiaperheisiinkin paremmin. Ylisanoja en oikeasti voi säästellä, siis niin simppeli, mutta silti niin nerokas keksintö tämä lakana on. Ja älyttömän helppo laittaa paikoilleen. Lakanat valmistetaan pääosin Orimattilassa.

Lakanan ylä- ja alapään "taskuihin" sujautetaan petarin päät.

Reunoille jäävät lakanan helmat voi jättää roikkumaan, lakana pysyy silti paikoillaan.

Ne voi myös kääntää patjan alle.

Ja sitten siihen mukavaan arvontaan:

Arvonta alkaa 1.2. ja päättyy ti 14.2. klo 23.59
Arvonnan voittaja saa yhden puuvillaisen Quick´n´easy -lakanan valitsemassaan koossa ja värissä.

1. arpa = kommentoi, mikä väri lakoista olisi mieluisin, vaihtoehdot näet täältä
2. arpa = seuraa FullMoonin FB-sivuja täällä
3. arpa = olet blogini kirjautunut lukija, tai liityt arvonnan aikana

Muista laittaa toimiva s-postiosoite, mikäli olet anonyymi osallistuja!
Arpaonnea kaikille tasapuolisesti👍

Postaus on tehty yhteistyössä FullMoon.fi -kanssa

DIY amppeli ikkunalla

Amppelit ovat nyt olleet suosiossa jo jonkin aikaa, erityisesti sellaiset lanka-amppelit, joita muistan omassa lapsuudessanikin killuneen ikkunoissa. Kuluneella viikolla kokoonnuimme SO-blogien naisten kanssa vähän ideoimaan jotain pieniä juttuja kesäkuussa Seinäjoella järjestettävään Farmari-tapahtumaan (jossa muuten on paljon kivoja juttuja kaikille!). Kokoonnuimme tapahtuman järjestävän Pro Agrian ja Taito Etelä-Pohjanmaan kutsumina. Illan aikana saimme käsiimme DIY-amppelipaketin, jota innokkaina ja kieli keskellä suuta aloimme valmistamaan. Näitä pakettejä löytyy täältä, joten sormet näppäimille ja tilaa omasi. Tämä lanka-amppeli on kivasti päivitetty tälle vuosituhannelle nahkanauhoineen. Ja miten kivaa olikaan taas päästä värkkäämään jotain omin käsin. Sekin aina välillä unohtuu kaiken muun kiiren keskellä.

Auringonpilkahduksia

Here comes the sun! Mielen valtaa energia ja ilo, vääjäämättä, kun aurinko antaa loistettaan. Katse on tosin paras sisätiloissa kiinnittää niihin auringon maalaamiin kauniisiin näkymiin, ei suinkaan keittiökaappien ovia pitkin valuviin kahvinoroihin ja likaisiin ikkunoihin tai nurkissa pyöriviin pölypalloihin, jotka myöskin pääsevät päivänvaloon kaikessa komeudessaan.  Kiireinen viikko on taas takana, mutta nyt on aika nauttia viikonlopusta, sillä tätä aurinkoakin taitaa olla luvassa vielä jonkun aikaa. Levätkää ja ladatkaa akkuja 💗

Tarpeellista tavaraa ja takauma lapsuudesta

Joku harakka minussa asuu. Ei niinkään kiiltävän perään ole mieli kylläkään, muuten vaan kivoja juttuja bongailen välillä liikaakin. Nyt haaviin tarttui tosin sellaisia ihan tarpeellisiakin juttuja. Vaikka lyijykyniä harvemmin itse tarvitsen, niin onhan tämä Kurikkalaisesta Zico`s -liikkeestä hankittu House Doctorin puinen kotelo lyijykynin varustettuna söpö kuin possu pienenä. Ja nyt on ainakin se viivoitin tallessa, kun sitä tarvitsisi. Jostain syystä se on aina hukassa (syytän talon koululaisia yleensä tässä tapauksessa) kun sitä tarvitsisi. Muistivihkonkin on lupa olla kivan näköinen ja se olisi hyvä olla vaikkapa laukussa, sillekin on tarvetta. Tosin kauppalistat kirjoitetaan useimmiten kotona, joten taidan pyhittää tämän toisen siihen tarkoitukseen. Listojen tekeminen on kivaa, vaikka monasti se jää sitten keittiön pöydälle. Nuo (myös House Doctoria) vihot olivat eurolla samaisessa liikkeessä. Ihan tässä tulee lapsuus mieleen. Muistatteko omasta lapsuudesta ne ihanat hajukumit, joita ei tokikaan käytetty, vaan niitä pidettiin kuin kalleimpia aarteita ja vaihdeltiin kavereiden kanssa? Onko niitä olemassakaan enää? Ei taida olla. Nekin on tainnut EU kieltää, sillä jokuhan voisi vaikka pikkunälkään kai popsia jonkun herkullisen tuoksuisen pyyhintävälineen ;)

Chian pauloissa

Kyllä, kuulun niihin, jotka tekevät uudenvuoden kunniaksi laihdutuslupauksia. Ja kyllä, kuulun myös niihin, joiden uutena vuotena tekemät laihdutuslupaukset hiipuvat pikkuhiljaa. No, toistaiseksi olen pysynyt ruodussa kohtalaisesti. Viikonloppu oli löysempää, mutta taas terveellisemmällä linjalla olen tätä arkea jatkanut. Mitään laihutusblogia ei ole tulossa sen kummemmin, mutta niin monissa Instan kuvissa on näitä Chian siemenistä tehtyjä vanukkaita näkynyt, että päätin minäkin kokeilla. Se ainainen rahka kun alkaa jo välillä tökkiä. Sekoitin n. 3dl manteli-kookosjuomaan 4 rkl chian siemeniä. Pienen ripauksen lisäsin myös vaniljasokeria. Vakukas vetäytyi yön yli jääkaapissa, että siemenet ehtivät turvota. Seosta kannattaa sekoitella tällä välillä muutaman kerran. Varsinaista makeutta tulee mehukeitosta (mustaherukkaa löytyi kaapista) ja huurteisista mansikoista. Siihen nähden, että nuo siemenet ovat ihan älyttömän proteiinipitoisia ja lähes hiilarittomia, vanukas oli hyvää ja pitää nälkää kurissa hyvin. Toki näitä superfoodeja löytyy suomen metsistä joka syksy niin paljon kun jaksaa poimia, mutta uutuudet ovat aina tervetulleita omaankin ruokavalioon. Jos jollain on hyviäksi koettuja vinkkejä näiden siementen käytösä, saa kertoa.

p.s. Jos joltain löytyy varaston kätköistä tarpeettomana Marimekon Pieni Melooni -kangasta harmaa-vaaleanpunaisena (pöytäliinallisen verran), niin olkaa yhteydessä s-postiini. Etsintäkuuluttelen tätä työkaverin puolesta:)