Kolhoa kauneutta

Pieni kaiverrus kävi sydänalassa, kun muutama päivä sitten huomasin lehdessä paikallisen sisustusliikkeen, Glo Interiorin, loppuunmyynti-ilmoituksen. Liikkeen omistaja on vanha työkaverini muutamien vuosien takaa, siksikin tuntui kurjalta. Harmittaa kyllä äärettömästi kivijalkaliikkeiden puolesta tänäpäivänä. Se on kivinen ja raskas tie näinä nettikauppojen aikoina. Ostoskeskukset ovat täynnä samojen ketjujen liikkeitä joka kaupungissa ja yksityiset erikoisliikkeet tulevat ja menevät. Ihme, että joku jaksaa vielä edes yrittää. Suosikaa paikallisia kivijalkaliikkeitä ystäväiset, ne tuovat rikkautta kaupunkikuvaan. 

Käväisin loppuunmyynnissä eilen ja löysinkin kivoja juttuja (yhden rikoin samantien kotona, damn!). Tämä Nordalin karhean kaunis ruukku oli pakko saada. Se sopii keittiöön lokerikon ja puisen kaukalon rinnalle just eikä melkeen. Mustia kruunukynttilöitä varasin myös talven varalle, sillä niitä on vaikea löytää muualta. Yksi peilikin jäi vähän kaihertamaan, tässä mietin vielä paikkaa, minne se sopisi ennenkuin käyn katsomassa, vieläkö se on jäljellä.








Lastenhuonepähkäilyä

Varastossa odottelee pienimmälle pinnasängyn korvikkeeksi uusi sänky. Pinnasänky tosin saa toimittaa puolitoistavuotiaan unipesän virkaa vielä toistaiseksi meidän vanhempien makuuhuoneessa. Silti tekisi mieli tuoda uusikin sänky jo tänne varsinaiseen pojan huoneeseen. Tai siinähän se probleema piileekin. Olen tainnut tätä täällä blogissa jo ennemminkin murehtia. Huone on olohuoneen vieressä, lasiovin eristetty. Etukäteen jo mietin, että saako siellä nukuttua, kun televisio on iltaisin käytössä ja puheenääntäkin kuuluu.  Meidän vanhempien makuuhuone olisi paikkana lapselle rauhaisampi omaksi huoneeksi. Toisaalta leikit pysyvät jotenkuten oman huoneen puolella, mutta lapsi on silti läsnä olkkarissaolijoiden kanssa, joten sikäli järjestely on nappi. Taidan lykätä ongelmaa sen verran, että testailemme jossain vaiheessa miten nukkuminen onnistuu tässä huonejärjestyksessä ja tehdä ratkaisuja sen perusteella. Onko teillä kokemuksia olohuoneen viereisestä huoneesta lapsen huoneena ja miten on toiminut nukkumisen kannalta? Vai murehtiiko elämäntapamurehtija taas turhaa?





Syksyiseen kotoiluun tärppejä

Syksy tulee vääjäämättä ja koti on mukava muuttaa pimenevien iltojen myötä mukavaksi pesäksi. On aika kaivaa kynttilät ja torkkupeitot esille. Jotain uuttakin on aina mukava hankkia, sillä tietyin välein ainakin itselle tulee sellainen "kotomania", jolloin on kiva laittaa kotiin jotain uudistusta ja syksy on ehdottomasti sellaista aikaa. Valkkailin tähän Finnish Design Shopista muutamia omia suosikkejani syksyn iltojen piristäjiksi.  


Kynttilöitä ei voi olla koskaan liikaa, vai?



Tämä kynttilänjalka on ollut pidemmän aikaa hankintalistallani, jokohan olisi aika?



Mukavan hintainen uutuus säilöö sisustuslehdet
Ferm Livingin Square

Havunvihreää syksyyn. Tähän voisi sujauttaa vaikka muutaman lehtikuusen oksan. Eikä ajaton muotokaan ole pahasta...
Muuton Silent -maljakko

Jos olisi paikka ja vähän ylimääräistä, niin tässä olisi SE tuoli, nahkaverhoilulla kiitos!



Mukava viltti pitää olla aina sohvalla.
Ferm Livingin Little Gradi -viltti


 

Omia suosikkejasi pääset etsimään TÄÄLTÄ

Vieraisilla persoonallisessa kodissa

Muutama päivä sitten vietimme SOblogit -bloggaajien kesken kesäistä poolparty-iltaa rapujuhlateemalla.  Illan emäntänä toimi Villa Bohemian -blogia kirjoitteleva Hanna. Tässä muutamia kuvia tästä huikeasta kodista. Kuvia ladatessani huomasin sadon jääneen aika suppeaksi, kun silmänruokaa oli niin paljon. Ilmeisesti tallentelin näkymiä enemmän omille verkkokalvoilleni kuin kameraan. Tunnelma tässä muutama vuosi sitten rakennetussa talossa on omaa luokkaansa; vaikutteita  löytyy niin goottiromantiikasta kuin steampunkista. Betonilattiat ja harmaaksi rapatutut seinät, sekä rautaiset portit ja kaiteet luovat keskiaikaista tunnelmaa ja ulkona odottaa vesipetojen paratiisi, oma uima-allas sekä palju vähän rennompaan oloiluun. Ihan mahtava kokemus vierailla selkeästi niin erilaisessa kodissa!  

















Halutaan unta, mieluiten 8h

Osaan arvostaa unta taas ihan eri lailla, kun talossa on yöheräilijä, joka herättää edelleen 2-3 kertaa yössä. Edellisestä kerrasta taitaakin olla jo se reilu 1,5 vuotta, kun olen koko yön nukkunut makeasti putkeen. Oi niitä aikoja... Joka vanhoja muistelee, sitä tikulla silmään, eikös se niin mene?! Ei haikailla menneisiin, pitää koittaa tehdä näistä saatavilla olevista unenpätkistä niin hyvät kuin voi olla. Finlaysonin Pirkko Hammarbergin 70-luvulla suunnittelemat, "Pajatso"-kuosiset  ja auringonkeltaiset pussilakanat tekevät kyllä oman osansa tähän tarpeeseen. Tämä oli taas näitä törkeän halpoja alelöytöjä, joita ei voinut vastustaa. Näin tätä kuosia joskus musta-valkoisena vahakankaana ja olin myyty saman tien.  Puhtaan kuohkeat ja kahisevat lakanat jos mitkä houkuttavat petiin. Ilmatkin viilenivät sen verran, ettei yötään tarvi pyöriä tuskissaan sängynpohjalla. Tiesittekö muuten, että hotelleissa käytettävissä pussilakanoissa on joukossa polyesteria, mikä saa aikaan niiden ihanalta tuntuvan kuohkeuden ja mukavuuden (ja tietysti helppohoitoisuuden)? Polyesteri tekee sen taian vähän aikaa, mutta useampaa yötä taika ei kestä, joten sen takia sitä ei ole kotona käytettävissä pussilakanoissa. Ja ihan ajatuksena tuntuu kyllä mukavammalta nukkua puuvillassa kuin polyesterissa. 





Vahalla kuin uudeksi

Ukkonen jyrisee täälläpäin, joten tämän postauksen aihe onkin juuri nappi tähän hetkeen. Ostelen lapsille, tosin nykyisin tälle nuorimmalle suurimmaksi osaksi kirppiksiltä aina silloin tällöin vaatteita. Reilu vuoden ikäisille löytyy hyväkuntoisia vaatteita paljon ja kasvuvauhti on sen verran hurjaa,  että siinä säästää pitkän pennin. Joku aika sitten löysin Tretornin hyvälaatuiset kumpparit, joiden pinta tosin oli haalistunut, vaikka kunto olikin ihan priimaa. Kaivelin kaapin perukoilta vanhan lattiavahapullon ja puhdistuksen jälkeen sivelin talouspaperia apuna käyttäen popot vahalla. Hankasin vielä nuo tähdet Vanishilla vaaleiksi ennen vahaa, ne olivat pinttyneet sen verran. Lopputulos ei hirveästi uusille häpeä, vasitenkin, kun kengät maksoi euron. Aikaa tähän touhuun meni ehkä kymmenisen minuuttia pesuineen,  ei edes ole vaivalloinen homman. Ja niin, tuo vahapurkki onkin sitten näköjään tosi vanha (siinä oli markkahinta?!!?), herää kysymys, miksi olen sitä raahannut mukana kaikki nämä vuodet ja ainakin kaksi muuttoa..? 






Vessan Viktig-amppeli

Elokuupa se sitten taas tuli. Jotain haikeaa ja menetyksen tuntua tässä syksyn lähestymisessä aina on. Elokuussa muutenkin kaikki aina muuttuu: koulut alkavat, useimpien lomat loppuu ja työmatkalaiset vaeltelevat aamuruuhkissa taas. Rannat autioituvat, vaikka hellettä piisaisikin. Itselläkin alkoi viimeinen kuukausi hoitovapaalla ja syyskuussa on paluu takaisin töihin, se jos mikä on taas iso muutos tähänastiseen arkeen, jossa kellosta ei niin paljon ole tarvinnut välittää. Huh-huh, mutta eipä nyt vielä mietitä sitä. 

Tapani on silloin tällöin hankkia jotain tietämättä sille varsinaista paikkaa, ja sellainen hankinta oli Ikean Viktig-amppelisetti. Näillehän on käyttöä monessa paikassa ja jollei sisään niin sitten ulos. Pienempi noista kahdesta löysi paikkansa alakerran wc:stä. Siellä kun on ikkuna, niin kasvi kyllä tuossa viihtyy. Isompi amppeli onkin aika iso, ja se odottaa paikkaansa vielä.