POKS vuodelle 2016!

Taas vuosi on kulunut, huh huh. Miten nopeaa aika menee. Meillä on tapahtunut isoja muutoksia. Perheestämme tuli kokonainen, ruokapöydän alle tuli se puuttunut räpyläpari. Saimme kolmannen lapsen. Vietimme ensimmäisen vuoden uudessa kodissamme. Siinä kaksi muutosta, isoa sellaista. Lapsen tulo muuttaa koko perheen dynamiikkaa hurjalla tavalla. Siinä, missä vielä vuosi sitten vanhemmat lapsemme mennä viuhottivat kavereiden kanssa, ja olivat jo itsenäisiä monissa toimissaan, nyt meillä asuu taas ihana pieni mönkijä, joka pistää paikat ja yöunet sekaisin. Ihanan kamalaa tai kamalan ihanaa. Kotona ollessa on blogin päivittämisestä tullut todella rakas harrastus, henkireikä lapseiperhearjen keskelle. Tämän avulla saan olla minä ja toteuttaa itseäni, sen lisäksi, että olen äiti. Tuleva vuosi muuttaa arkea taas jossain vaiheessa, sillä bloggaamista rakastavan äidinkin on palattava töihin joskus. Siihen on kuitenkin vielä aikaa, joten nyt täytyy nauttia tästä kotielämästä kaikin siemauksin. Ensi vuonna, ja siihen on vain muutama viikko, vaihtuvat myös omassa mittarissa vuosikymmenet. Se, jos mikä on jotenkin pelottavaa, oikeasti. Kohti uutta vuotta siis. Toivotaan, että meille kaikille tulee vastaan ihania asioita!

 

 

Ale-löytöjä Lagerhausilta

Innostuin selailemaan KLIK Lagerhausin sivuja näin aleaikaan ja päätin poimia tänne bloginkin puolelle muutaman ale-herkun. Nämä tuotteet eivät paljon kyllä kukkaroa kevennä. Toki tuonne sivuille jokainen menee sitten omalla vastuullaan, sillä siellä voi kyllä innostua shoppailemaan vähän enemmänkin;) Kokosin kollaasin muutamista lähinnä keittiöön sopivista kivoista sisustuksen piristäjistä. Mutta nämähän on kaikki kyllä tuiki tarpeellisiakin, vai mitä sanotte? Itse ihastuin noihin rengashenkareihin. Keittiöpyyhkeen saa nätisti esille, jos kyllä keksisin näille monia muitakin käyttötarkoituksia... Ja tuo keraaminen leikkuulauta voisi olla esillä aina. Pakko oli myös poimia nuo hienot lyijykynät, näähän olis ihan vaan äidin omia luonnostelukyniä<3

5.

1. Hedelmäkori nyt 7,48€ (-50%) KLIK
2. Rengashenkarit nyt 4,48€/3kpl (-50%) KLIK
3. Tiipii-tarjotin nyt 2,98€ (-50%) KLIK
4. Keraaminen leikkuulauta nyt 5,48€ (-50%) KLIK
5. Lyijykynät nyt 1,98€ (-50%) KLIK

Sohvan nurkassa

Arki alkoi ja jotenkin tuntuu jo aika ihanaltakin tulla ulos joulukuplasta ja laitella koristeita pikkuhiljaa pois. Pikkuhiljaa niitä ilmestyi ja pikkuhiljaa ne poistuvatkin. Uuden vuoden jälkeen viimeisetkin on perinteisesti häipyneet vähin äänin. Loppiaiseen asti ei meillä ole pidetty edes kuusta ikinä, niinkuin perinteisesti kai on tapana.  Olkkariin ilmestyi jouluna vilukissan paras ystävä, ihana villainen torkkupeitto. Villa on niin ihana materiaali. Iho oikein aistii sen lämmön, joka ei kuitenkaan ole hiostava, vaan pelkästään syleilevän lämmin. Ei ole parempaa paikkaa illalla, pienimmän nukahdettua, kuin tuo sohvannurkka, villasukat ja lämmin peitto. Siinä sitä on ihmisen hyvä olla:)

 

 

Tapanin terveiset

Joulu alkaa olla paremmalla puolella. Lasten odottamisen tuska on päättynyt, eikä joulustressistä ole tietoakaan enää. Nyt aletaan taas palautua normaalia arkea kohti, jahka uusi vuosi on juhlittu. Monilla on onneksi pidennetty jouluvapaa, kun sunnuntai sattuu tapanin jälkeen olemaan. Meinaatteko tehdä täsmäiskuja alennusmyynteihin? Se se vasta on uskaliasta hommaa, huh huh. Nyt jos olisi järkevä, niin olisi hyvä aika hankkia jouluvalot ja -koristeet ensi jouluksi, mikäli sellaisia sattuu tarvitsemaan.

Kuusen tarina

Johonkin blogiin jo kommentoinkin muutama päivä sitten kuusikeskusteluun, että olla se pitää. Ja siihenhän myös liittyy paljon traditioita. Nämä perinteet toteutuivat tänäkin jouluna meillä.  Korostan vielä, että tämä postaus ei sovi heikkohermoisille, eikä tosikoille. Se sisältää sensuroimattoman totuuden joulukuusesta ja sen matkasta kodin sulostuttajaksi. Nämä meidän perinteet kuusen suhteen alkavat sillä, että kun kuusi tuodaan sisään, se tietysti pitää saada jalkaan. Mies siis makaa lattialla kuusen alla ja vaimo pitelee sitä varresta kiinni. Sehän ei tietenkään mene siihen niinkuin strömsössä, vaan vaatii paljon sadattelua ja napinaa sekä kuusen alla makaavalta, että sen varresta pitelijältä. Tähän kuuluu myös, että vaimo ohjeistaa, miten sitä pitää ruuvata, että se pysyisi suorassa. No, tänä vuonna puun varsi on niin ohut (ja kiero), että kuusi ei sitten halua pysyä niiden kolmen ruuvin varassa kuusenjalassa pystyssä, vaan kaatuu parikin kertaa. Lisää napinaa *****. Tässä vaiheessa myös luututaan kuusenjalasta lattialle kaatuneet vedet pois. Perinteisiin kuuluu myös, että kuusta vertaillaan viimevuotiseen kuuseen; tuliko nyt parempi vai huonompi. Koristeluvaiheessa innokkaat lapset yleensä rynnivät koristelemaan kuusta. Näkemyserot kuuluvat tähän vaiheeseen. Joku ei haluaisi tänä vuonna kuin kahta väriä eikä missään nimessä niitä nauhoja kuusen (lue: äiti). Lapset taas haluaisivat KAIKKI varastossa olevat koristeet siihen. Tästäkin selvitään ja joulu voi alkaa. Kuusi alkaa varistaa ihan sikana jo tapaninpäivä. Kun kuusi riisutaan koristeista, ulosvienti on oma tarinansa. Havujen määrä lattialla on vakio juoksitpa terassin ovesta kuusi kainalossa kuinka nopeaa tahansa tai leikkelit oksat kuusesta sisällä varovasti jätesäkkiin. Silti vielä juhannuksenakin imuroit neulasia lattialta. Silti tästä perinteestä en luovu. Eihän mikään voita sitä suloista kuusen tuoksua hämärässä aattoaamussa, kun kynttilät loistavat.

Tonttu joka löysi paikkansa

Meillä on muutaman vuoden pyörinyt tällainen vähän kitch-henkinen tonttu, joka on omasta mielestäni tosi hauska, mutta sitä omaa paikkaa sille jouluisin on muiden joulukoristeiden joukosta saanut vähän hakea. Tänä vuonna sille löytyi nappipaikka wc:stä. Onhan sitä saunatontutkin, niin kyllä kai vessakin omansa tarvii? Nyt alkaa muutenkin olla kaikki hommat pulkassa, siivot on siivoiltu ja leipomukset leivottu. Pienet loppuviilailut ei enää tunnu missään, kun isot hommat on hoidossa. Ihana tunne. Joulun kahvipöydän kakkukin valikoitui kuin itsestään, kun kaupassa oli piparin makuista rahkaa. Teen siis juustokakun piparitwistillä (pienellä twistillä - sana jota INHOAN, mutta käytin silti:) Jos jollain on tiedossa superhyvä ohje pipariseen juustokakkuun, saapi linkata.

Nyt voi kai toivotella lämmintä joulua, meillä näytti mittari eilen +13 astetta, piti oikein katsoa kaksi kertaa, että onko siinä nyt ykkönen edessä ihan oikeasti.



Kynttilöitä kiitos

Olkkarin pöydällä olevat kynttiläasetelmat vaihtuvat tiheään. Tässäkin postauksessa on kaksi versiota. Joulutähdellä ja ilman. Joulutähden hankin eilen ja lisäsin kuvan siitäkin tähän samaan, kynttilät alustoineen kun ovat samat. Tuo valkoisen ja puun liitto on jotenkin niin ihanan lämmin ja puhdas samaan aikaan. Kukkien raikas vihreä lisää yhdistelmään vielä lisää raikkautta. Simppeli puualusta valkoisine kynttilöineen  kyllä miellyttää omaa silmää tosi paljon tällä hetkellä. Aiemmin olen polttanut todella paljon tuikkuja, mutta tänä vuonna taas sitten ihan oikeita kynttilöitä on tullut poltettua enemmän. Ilta ei tunnu miltään ilman kynttilänvaloa. Joulutähdelle sujautin neulemyssyn suojapussukaksi taas. Aiemminhan käytin sitä jo hopealangalle. Ja onhan nuo aiemmin Valkoisen vuoren rinteillä -blogin arvonnasta voittamani bambitkin aika suloisia tuossa kynttilöiden lomassa. Ihanaista joulun odottelua kaikille, enää muutama yö.  

 

Pyörähtänyt keittiö

Keittiö on vähän niinkuin pyörähtänyt ympäri. Tai pöytä tarkalleen ottaen. Riivin matot ulos eilen tuulettumaan. Ajattelin koittaa pöytää vaihteeksi toisinpäin, ainakin siihen asti, kun matot laitetaan taas lattialle. Tuo meidän pöytä on niin painava, että sitä ei ihan huvikseen nostele. Pöytä näyttääkin ihan kivalta vaihteeksi näin, mutta on kyllä harmittavan epäkäytännöllinen. Todennäköisesti se palaa vanhaan kuosiinsa jo huomenissa. Tulipahan koitettua. Samalla olen saanut ihailla viimeinkin saamaani orjanlaakerin oksaa. Mahtavan punaiset pulleat marjat. Toivottavasti tämä oksa kestää kauan näin hienona. Olen kyllä tavannut kuivattaa nämä oksat yleensä ja marjat kuivuttuaankin ovat pysyneet oksasssa aika kauan. Siivot ovat hyvässä mallissa. Huomenna ajattelin urakoida saunan. Se pitää ehdottomasti pestä mäntysuovalla. Sitä puhtaan saunan tuoksua ei voita mikään.

Joulun laatikot: hitti ja huti

Olen aina tykännyt tehdä jouluksi laatikoita itse. Viimevuosina on tullut koitettua uusiakin laatikkovaihtoehtoja. Bataattilaatikko on oma lempparini näistä uusista versioista. Sitä en tänä vuonna kuitenkaan tehnyt, vaan päädyin koittamaan punajuurilaatikkoa aurajuustolla ryyditettynä. Maku on pehmeän lempeä. Laatikko, jota en vaan saa onnistumaan on imelletty perunalaatikko. Olen imellyttänyt sekä uunissa, että huoneenlämmössä, mutta ei. Ohjeen mukaan laatikko alkaa löystyä, kun se imeltyy. Tällainen reaktio ei minun laatikoissani ole ikinä tapahtunut, vaan se on ollut yhtä paksua kökköä edelleen. Olen siis luopunut perunalaatikoiden tekemisestä ainakin muutamaksi vuodeksi (sen se vaatii, että luonto antaa periksi koittaa taas uudelleen). Sen sijaan tämän vuoden lanttulaatikko onnistui parhaiten ikinä. Ohje oli Valion sivuilla. Tässä reseptissä on mausteita tarpeeksi ja kerma tekee maun ihanan pehmeäksi ja täyteläiseksi. Laatikot paistelin Eskimolta saamissani Klik vuoissa. Oletteko muuten huomanneet, että foliovuokia saa laittaa myös mikroon? Omassa nuoruudessa moinen aiheutti hirveän ilotulituksen mikron sisällä. Veikkaan, että mikrot ovat muuttuneet sitten kivikauden. Folio taitaa olla foliota, vaikka voissa paistaisi.

 



Tässä tämä Valion sivuilta löytämäni lanttulaatikon ohje:

 

1kg lanttua

2dl kermaa

2 munaa

1tl suolaa

1tl inkivääriä

1/4tl maustepippuria

1/4tl muskottipähkinää

3/4dl siirappia

 

päälle voinokareita ja korppujauhoja

 

-keitä lantut vedessä niin, että lantut juuri peittyvät

-säästä keitinlientä 1dl, muut voi kaataa pois, kun lantut ovat kypsiä

-soseuta lantut ja lisää muut aineet joukkoon, tarvittaessa lisää keitinlientä

 

paista 175 astetta 2 tuntia

Tästä määrästä tuli kaksi 0,85l vuokaa

DIY pieni lahjaidea vaikkapa opettajalle

Taas on aika muistaa opettajia, hoitotätejä (-setiä) ja ystäviä pienillä lahjoilla. Löysin tällaiset kivat tulitikkurasiat askarteluliikkeestä. Tähän käy hyvin ihan tavallinenkin rasia, aina parempi, jos se on se vähän isompi malli. Vuorasin pinnat kartongilla ja toisen jo aiemmin tekemälläni lahjapaperilla, jossa oli perunaleimasimella painettu kuusen kuva. Lisäksi nimikoin rasiat kirjainleimasimilla. Näihin voi laittaa melkein mitä vaan: kiiltokuvia, valokuvia, liimata helmiä jne. Mielikuvitus on rajana. Tytär saa vielä tuunata itse omalle opettajalleen rasian. Minusta tämä on aika mukava idea. Tähän voi liittää pienen kynttilän mukaan, ja tarpeellinen setti on valmis. Ja mikä parasta, tässä on lämmin ajatus -kirjaimellisesti.