Näkymä kodinhoitohuoneeseen: ennen ja jälkeen

Värien tuloa seinille on havaittavisa meillä. Ensin ajatuksissa, sitten vähän varovaisesti paikkaan, joka ei niin hallitse. (Ei sillä, on meillä ollut joskus keittiössä punainenkin seinä.) Kodinhoitohuoneesta on suora näkymä keittiöön ja ovi on suurimman osan ajasta auki, joten on kiva, kun näkymä on suhteellisen siisti. Tumma seinä antaa lisää syvyyttä tilaan. Arvoin harmaan ja vihreän välillä. Päädyin sitten vähän tuollaiseen saven sävyyn vivahtavaan tummaan vihreään. Oikeastaan tuo seinän maalaus lähti eräästä suunnitelmasta, joka näyttää jäävän toteutumatta. Mutta aina pitää olla plan B, ja jos ei ole, niin sitten kehitetään sellainen. Maalasin tuon seinän jo joulun pyhinä, ja nyt sitten löysin tuohon (se plan B) tuon Ebba Masalinin opetustauluaiheisen julisteen. Taulun vieressä seinällä on kaksi pistorasiaa ikävästi keskellä seinää. Niitä olenkin peitellyt menestyksellä milloin milläkin. Tuossa "Ennen"-kuvassa ne peittyvät taulun alle. Nyt ideoin niiden kohtaan naulakon, jossa voi pitää vaikka pyyhettä, tai nyt ripustin siihen Ikealta löytyneen kangaslaukun säilyttimeksi. Ikealta löytyi pieni räsymattokin. Siinä toistuu värit, joita löytyy tuosta taulusta. Seuraava maalausprojekti siintää jo mielessä, sillä luvassa on kahden vanhimman lapsen huoneiden vaihto keskenään. Se vaatii vähän sutimista sekin.






ENNEN

Lauantailöpinää ja muutama fiiliskuva

Tämä postaus lähti ulos ilman sen kummempaa aihetta. Monta pientä juttua on kesken ja kohtapuoliin saan teille kuvia vaihtuneesta kodinhoitohuoneen ilmeestä, mutta ei siitä vielä sen enempää. Aurinkoinen sää innostaa kuvailemaan valon ollessa parhaimmillaan. Pehmeä valo täyttää huoneet ja saa tunnelman viipyilemään. Kuppi kuumaa kahvia ja mukava sisustuslehti käteen, niin siivoilujen jälkeen ei mikään ole rentouttavampaa. Pieni nurina muuten S-marketeille, jotka ovat poistaneet valikoimistaan ihanan Hus&Hem -lehden. Ainakin täällä meillä sitä ei enää löydy. Aina joskus tämä lehti on lähtenyt matkaan, vaan eipä enää. Täytyy etsiä jostain marketista. Lehdessä on just kiva tyyli, ja ihanan inspiroivat kuvat. Miksi kaiken pitää aina muuttua-a-a! Olen aloittanut jopa miniryijyn tekemisen. Niitähän näkee nyt aika paljon eri puolilla. Katsotaan nyt mitä siitä tulee. Vaikuttaa ihan meditatiiviselta puuhalta, kun alkuun pääsee. 










Kananugetteja helposti

Herkulliset kananugetit syntyvät helpolla itsekin tehden. Ja lihapitoisuus on varmasti eri luokkaa, kuin kauppojen einesnugeteissa. Maistuu lapsille ja aikuisille. Lisukkeita vaihtelemalla nämä menevät niin pääruokana kuin sormisyötävänä illanistujaisissakin. Itse tein tällä kertaa kylmän pasta-mozzarellasalaatin lisukkeeksi. Ruuan keksiminen perheelle on joskus työn ja tuskan takana, sitä kun tuntuu pyörittelevänsä aina niitä samoja ruokia. Yksi kun tykkää yhdestä ja toinen ei tykkää tuosta ja tuosta. Suosittelen testaamaan, mikäli et ole jo näitä kokkaillut. Pääpiirteissään ohje on simppeli: Kanafileistä leikataan n. tulitikkuaskin kokoisia paloja, jotka uitetaan turkkilaisessa jogurtissa ja kieritetään sen jälkeen nachomurskassa, johon voi lisätä mausteita. Itse laitoin broilerimaustetta ja vähän suolaa. Nachot ovat itsessään tosi suolaisia, joten suolaa ei välttämättä tarvita. Mausteet kannattaa sekoittaa hyvin nachomurskaan tai vaikka jo jogurttiin. Leivitetyt palat laitetaan uunipellille ja paistetaan 200 asteessa n. 30 minuuttia (käännä paloja paiston puolivälissä). Näin paistettuna palat ovat vielä kostean mehukkaita. Dippi lisukkeeksi ja syömään!




Kattaukseen Kuovilta + ARVONTA

Suomi täyttää sata vuotta ja sisustusintoilijan näkökulmasta tämä juhlava vuosi antaa loistavan syyn hehkuttaa maamme loistavia designereita ja suunnittelijoita. Yksi tähän loistavaan joukkoon kuuluva taiteilija on Birger Kaipiainen. Kukaan ei varmasti voi sanoa, ettei ole nähnyt hänen vuonna 1969 suunnittelemaansa koristetta, jonka monet tuntevat Arabian Paratiisi-astioista. Koriste on kuitenkin alunperin ollut taiteilijan itsensä nimeämänä Tarha, ja tätä alkuperäisnimeä on haluttu kunnioittaa Kuovilta löytyvissä lautasliinoissa , keittiöpyyhkeissä ja koristetyynyissä. Tuotteet ovat 100% pellavaa ja ne valmistetaan Suomessa.Värit ovat alkuperäinen kelta-sinivoittoinen koriste ja siitä muunnettu musta-valkoinen. Tämä jos mikä on klassista suomalaista designia, joka elää edelleen ja josta saamme olla ylpeitä. Juhlavaan kattaukseen kankaiset lautasliinat ovat kuin piste iin päälle. Kerran sellaiset hankittuaan, ne ovat ikuisia. Lautasliinat ovat muuten itsellenikin olleet tuote, joka on jäänyt unholaan, kun olen esimerkiksi lahjaideoita yrittänyt keksi syntymäpäiville tai vaikkapa äitienpäiväksi (johon muuten ei ole niin pitkä aika), häälahjoista puhumattakaan. Sain Kuovilta yhteistyönä nämä kuvien kattauksessa käytetyt lautasliinat ja mikä parasta, myös arvottavaksi teidän lukijoiden kesken kaksi värillistä lautasliinaa ja kauniin keittiöpyyhkeen samassa värissä. Kaikilla Kuovin tuotteilla on saatavuustakuu tulevillekin vuosille, joten tuotteita voi hankkia täydentämään toisiaan pitkänkin ajan kuluessa. Kuovilta on ilmestynyt juuri Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi uusi Helmijoutsenet -puuvillasatiinikangas, joka on hurmaava. Voisiko mikään olla enää suomalaisempaa? Tähän teemaan on tulossa vielä ainakin koristetyynyjä ja pussilakanasettejä.













Sitten laitetaan käyntiin Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi se arvonta, jossa voittaja saa nuo aiemmin mainitsemani Tarha-keittiöpyyhkeen ja kaksi Tarha-lautasliinaa. Materiaalina 100% pellava.
Arvonta alkaa nyt ja päättyy ke 1.3. klo 23.59. Arvontaan voivat osallistua kaikki halukkaat yhdellä arvalla. Kerro kommenttikenttään, mikä on oma suosikkituotteesi Kuovin tuotteista. Valikoimaan pääset tästä. Jätä myös toimiva s-postiosoite, mikäli olet anonyymi osallistuja.




Postaus on tehty yhteistyössä Kuovin kanssa

Kärpänen jos toinenkin ja arvonnan voittaja

Aurinko paistelee täällä lakeuksilla täydeltä terältä. Olen aloittanut myös talviloman, ihanaa, vaikka päässä humiseekin flunssainen olo ja nenästä tuntuu tulevan enemmän kuin omiin tarpeisiin niistettävää. Harmi vaan, että koulujen loma on vasta oman ja miehen loman jälkeen. Lasten kanssa ehditään tekemään päiväseltään vaan yksi pieni reissu. Mutta tätähän se on työelämä, nou kän duu... Sisustuskärpäsen purema nostelee taas päätään vaihteeksi. Joskin tekemistä riittäisi muutaman työläämmänkin projektin osalta, mutta eiköhän tässä loman aikana saa vähän rästejä pois. Ja onhan meillä näitä kärpäsiä täällä muuallakin, kuin sisustus-sellaisia (mikä mieletön aasin silta!). Alunperin kodariin hankkimani hyönteisposteri loikoilee keittiössä toistaiseksi. Katsotaan pääseekö se tuonne kodinhoitotiloihin ikinä, mukavahan se tuossakin on. Voimaannuttavaa viikonloppua. Jokos teillä lomat lähestyy? Full Moon-arvonnassa lakanan voitti Fanny, olen laittanut s-postia hänelle, onnea vielä!









Talvisen Ähtäri-zoon lumoissa


Pieni reissu silloin tällöin tekee ihmeitä. Oletko poikennut koskaan eläinpuistossa talviaikaan? En ollut minäkään ennemmin. Saimme tilaisuuden lähteä viettämään mukavaa talvipäivää  Ähtäri Zoohon, ja kaikilla oli mukavaa. Me vanhemmat, 12-, 10-, ja kaksi- vuotiaat lapset reippailimme hymyssä suin koko reitin läpi ihastellen talvisia maisemia ja eläimiä. Jopa kaksivuotias oli niin innoissaan, että käveli suurimman osan reitistä itse. Toki lipunmyynnistä mukaan saatavat vetokärryt olivat välillä sen verran kova sana, että niitä piti myös testata. Yhtään ei haitannut, että karhut olivat vielä talviunilla. Ahma on sen verran harvemmin tullut nähtyä, että sitä piti ihailla vähän kauemminkin. Villisiat olivat taas niin sosiaalisella tuulella ja tulivat ihan viereen (aidan toiselle puolelle toki) ja sehän riemastutti pienintä suunnattomasti. Ne kuuluisat pikkupandatkin olivat virkeinä leudossa pakkasilmassa. Söpöjä kun mitkä ja taisivat olla meidän kaikkien suosikkeja. Eläinpuistoon on avattu viime vuonna kotoisa, kauniissa miljöössä oleva Kotieläintilakin. Sieltä löytyy lehmät ja ponit, jotka nekin saattavat nykylapsille olla varsin eksoottisia eläimiä nykyaikana.

Eläinpuistokierroksen päätteeksi Hotelli Mesikämmenessä oli mukava herkutella ja lepuutella väsyneitä jalkoja ennen seuraavaa etappia. Ähtäri Zoolla on tarjolla myös kiva taikatalviloma -paketti, johon kannattaa tutustua!



































Kotimatkalla piipahdettiin vielä Tuurissa, Veljekset Keskisellä täyttämässä nälkäiset massut uudistuneessa Burger-ravintolassa. Lasten ehdoton suosikki on juuri tämä hampurilaispaikka, mutta ruokapaikat eivät toki tähän täällä lopu, vaan vaihtoehtoja on muitakin. Matkaa Ähtäristä Tuuriin on vain 23km, joten  Keskiselle kannattaa eläintarhareissulla piipahtaa ehdottomasti. Lapsiperheet on Keskisellä otettu kautta linjan huomioon ihan uudella tavalla viimeaikoina. Lastenhoitotilat ovat mitä mainioimmat ja sekä kaupan sisällä olevat ilmaiset leikki- ja pelipaikat, että ulkona oleva Muumi-leikkipuisto takaavat pienimmille (ja vähän isommillekkin) viihtyvyyden shoppailupäivän ajaksi. Kyllä täällä saisi kulumaan koko päivän. Ja ikinä en Keskiseltä ole tyhjin käsin kotiin tullut, eikä niin tälläkään kertaa käynyt, mutta se on jo toinen tarina.






Yhteistyössä: Lakeudelle-kampanjan perhekohteet ( Ähtäri Zoo, Veljekset Keskinen) ja SOblogit

Lakeudelle-perhekohteissa riittää villejä elämyksiä, shoppailua ja tapahtumia koettavaksi - kaikenikäisille! Paikalliset SObloggaajat perheineen tarttuivat lähimatkailuhaasteeseen ja lupaavat jakaa kaudella 2017 mielenkiintoisia kokemuksiaan lakeuden perhekohteista ja tapahtumista.
Millainen hulabaloo on suurperheen päivä sisäaktiviteettipuistossa? Onnistuuko reissuilu lakeudella, kun lapsilla on erityisruokavalioita? Entä saako bloggaajaäiti lähilomalla teinin irti älypuhelimesta? Tempaudu mukaan matkatarinoihin osoitteessa www.lakeudelle.fi