DIY amppeli ikkunalla

Amppelit ovat nyt olleet suosiossa jo jonkin aikaa, erityisesti sellaiset lanka-amppelit, joita muistan omassa lapsuudessanikin killuneen ikkunoissa. Kuluneella viikolla kokoonnuimme SO-blogien naisten kanssa vähän ideoimaan jotain pieniä juttuja kesäkuussa Seinäjoella järjestettävään Farmari-tapahtumaan (jossa muuten on paljon kivoja juttuja kaikille!). Kokoonnuimme tapahtuman järjestävän Pro Agrian ja Taito Etelä-Pohjanmaan kutsumina. Illan aikana saimme käsiimme DIY-amppelipaketin, jota innokkaina ja kieli keskellä suuta aloimme valmistamaan. Näitä pakettejä löytyy täältä, joten sormet näppäimille ja tilaa omasi. Tämä lanka-amppeli on kivasti päivitetty tälle vuosituhannelle nahkanauhoineen. Ja miten kivaa olikaan taas päästä värkkäämään jotain omin käsin. Sekin aina välillä unohtuu kaiken muun kiiren keskellä.





Auringonpilkahduksia

Here comes the sun! Mielen valtaa energia ja ilo, vääjäämättä, kun aurinko antaa loistettaan. Katse on tosin paras sisätiloissa kiinnittää niihin auringon maalaamiin kauniisiin näkymiin, ei suinkaan keittiökaappien ovia pitkin valuviin kahvinoroihin ja likaisiin ikkunoihin tai nurkissa pyöriviin pölypalloihin, jotka myöskin pääsevät päivänvaloon kaikessa komeudessaan.  Kiireinen viikko on taas takana, mutta nyt on aika nauttia viikonlopusta, sillä tätä aurinkoakin taitaa olla luvassa vielä jonkun aikaa. Levätkää ja ladatkaa akkuja 💗





Tarpeellista tavaraa ja takauma lapsuudesta

Joku harakka minussa asuu. Ei niinkään kiiltävän perään ole mieli kylläkään, muuten vaan kivoja juttuja bongailen välillä liikaakin. Nyt haaviin tarttui tosin sellaisia ihan tarpeellisiakin juttuja. Vaikka lyijykyniä harvemmin itse tarvitsen, niin onhan tämä Kurikkalaisesta Zico`s -liikkeestä hankittu House Doctorin puinen kotelo lyijykynin varustettuna söpö kuin possu pienenä. Ja nyt on ainakin se viivoitin tallessa, kun sitä tarvitsisi. Jostain syystä se on aina hukassa (syytän talon koululaisia yleensä tässä tapauksessa) kun sitä tarvitsisi. Muistivihkonkin on lupa olla kivan näköinen ja se olisi hyvä olla vaikkapa laukussa, sillekin on tarvetta. Tosin kauppalistat kirjoitetaan useimmiten kotona, joten taidan pyhittää tämän toisen siihen tarkoitukseen. Listojen tekeminen on kivaa, vaikka monasti se jää sitten keittiön pöydälle. Nuo (myös House Doctoria) vihot olivat eurolla samaisessa liikkeessä. Ihan tässä tulee lapsuus mieleen. Muistatteko omasta lapsuudesta ne ihanat hajukumit, joita ei tokikaan käytetty, vaan niitä pidettiin kuin kalleimpia aarteita ja vaihdeltiin kavereiden kanssa? Onko niitä olemassakaan enää? Ei taida olla. Nekin on tainnut EU kieltää, sillä jokuhan voisi vaikka pikkunälkään kai popsia jonkun herkullisen tuoksuisen pyyhintävälineen ;)







Chian pauloissa

Kyllä, kuulun niihin, jotka tekevät uudenvuoden kunniaksi laihdutuslupauksia. Ja kyllä, kuulun myös niihin, joiden uutena vuotena tekemät laihdutuslupaukset hiipuvat pikkuhiljaa. No, toistaiseksi olen pysynyt ruodussa kohtalaisesti. Viikonloppu oli löysempää, mutta taas terveellisemmällä linjalla olen tätä arkea jatkanut. Mitään laihutusblogia ei ole tulossa sen kummemmin, mutta niin monissa Instan kuvissa on näitä Chian siemenistä tehtyjä vanukkaita näkynyt, että päätin minäkin kokeilla. Se ainainen rahka kun alkaa jo välillä tökkiä. Sekoitin n. 3dl manteli-kookosjuomaan 4 rkl chian siemeniä. Pienen ripauksen lisäsin myös vaniljasokeria. Vakukas vetäytyi yön yli jääkaapissa, että siemenet ehtivät turvota. Seosta kannattaa sekoitella tällä välillä muutaman kerran. Varsinaista makeutta tulee mehukeitosta (mustaherukkaa löytyi kaapista) ja huurteisista mansikoista. Siihen nähden, että nuo siemenet ovat ihan älyttömän proteiinipitoisia ja lähes hiilarittomia, vanukas oli hyvää ja pitää nälkää kurissa hyvin. Toki näitä superfoodeja löytyy suomen metsistä joka syksy niin paljon kun jaksaa poimia, mutta uutuudet ovat aina tervetulleita omaankin ruokavalioon. Jos jollain on hyviäksi koettuja vinkkejä näiden siementen käytösä, saa kertoa.









































p.s. Jos joltain löytyy varaston kätköistä tarpeettomana Marimekon Pieni Melooni -kangasta harmaa-vaaleanpunaisena (pöytäliinallisen verran), niin olkaa yhteydessä s-postiini. Etsintäkuuluttelen tätä työkaverin puolesta:)


Puuttuva palanen -Hakolan Riippu

Tiesin meiltä puuttuvan olohuoneesta jotain, mutta en tiennyt mitä se olisi. Joku juttu, piste iin päälle, joka toisi mustan sohvan valtaamaan huoneeseen ripauksen rikkonaista henkeä ja sitä hyggeä. Kun kauan ihailemani  Hakolan Riippu-hylly ripustettiin tuohon ikkunalle, olo oli kuin olisi vihdoin tullut kotiin. Tämä oli se juttu! Paitsi että puuttuva palanen olohuoneen lookkiin löytyi, se on myös mahdottoman kätevä pikkulapsiperheeseen, jossa kaksi pientä kättä saa viherkasvit ja mullat silmänräpäyksessä hujan hajan. Hyllyn on suunnitellut Samuli Helavuo ja se on yksinkertaisuudessaan nerokas. Hyllyjen välejä on helppo muuttaa aina tarpeen mukaan. Hakolan muihinkaan tuotteisiin ei voi olla törmäämättä sisustuslehdissä ja blogeissa tällä hetkellä, sieltä nimittäin löytyy monia herkkuja. Hyvä pohjalainen kalusteosaaminen!












Viikonloppuna

Viikonloppu on taas käsillä. Silloin on lupa relata, herkutella ja ostaa kimppu kukkia. Tulppaaniaika on taas käsillä ja vuoden ensimmäinen satsi pääsi jo maljakkoon. Kauniitahan nuo ovat, Päätin ihan repäistä ja ostaa pinkkejä vaihteeksi. Riisuin viimeisetkin jouluvalot ikkunasta, sillä ulkona tuntuu olevan valoa mukamas jo niin, että tuntuu kevät olevan ihan lähellä. Seuraan lehdestä auringon laskun myöhenemistä. Nykyään meillä aurinko laskee n.15.45, joka tuntuu ihan luksukselta. Joulun tienoilla laski se laski melkein tuntia aiemmin. Vähästä ajastahan tuo valohoito on edelleen revittävä, mutta suomalainen on tähänkin tottunut. Itse suuntaan töihin vielä tänään, mutta silti lauantaissa on aina se viikonloppufiilis oli töissä tai ei. Mukavaa viikonloppua!




Reitti

Koti uusiutuu sykleissä, joskus tiheämmin, joskus hitaammin. Meillä on monia pieniä juttuja tullut tai tuloillaan sinne tänne. Kuvien Reitti-valaisin on yksi niistä. Joulupukin yllärilahja, joka löysi paikkansa makuuhuoneesta. Makuuhuone onkin muuten ollut suhteellisen muuttumaton lähes koko sen ajan, kun tässä talossa olemme asuneet. Siihen olen kyllä tyytyväisinkin, joten muutostarpeita ei siis olekaan. No, tuo asiakirjalokerikosto (en vieläkään tiedä, miksi sitä pitäisi kutsua) tuli tuohon seinustalle kesällä, mutta muuten se on ennallaan. Tuo valaisin on oikeastaan aika hauska ulkonäöltään. Valo toki on armottoman suora, mutta makuuhuoneessa harvemmin kattovaloa tulee käytettyä, mitä nyt pyykkejä kaappeihin viikkaillessa. Täällä myrsky ulvoo pihalla ja paiskoo tavaroita terassilla ja narisuttaa seiniä. Hrrr, eipä tee mieli pihalle mennä. Mikä loistava syy keittää kupponen kahvia ja selailla muutamat blogit läpi pienimmän vetäessä päikkäreitä!







Patenttiratkaisu

Nuorten huoneisiin tahtoo olla tätä nykyä äidin sisustusinnon vähän turha yltää. Maku kun on jo vähän omansa, sekä tytöllä, että pojalla. Tämä koskee eritoten seinille laitettavia julisteitä tms. Seinät ovat noissa nuorten huoneissa vähän kortilla tosin, yläkerrassa kun ovat ja seinät jäävät osittain aika mataliksi kaartuvan katon takia. Mitään isoja julisteita niistä ei siis paljoa löydykään. Pojalla on ovessa jonkun pelin örkki . Löysin välipäivinä BGA:lta muutaman herkun, jotka ilman lupaa ostin. Ajattelin, että nämä käyvät esiteinille kuin nenä päähän. Ennen tarkempaa esittelyä täytyy sanoa, että Instassa tuli tuolta BGA:lta vastaan ilmoitus, jossa kaikki julisteet luvattiin puoleen hintaan ja ilman postikuluja. Firman kotisivuille mentyäni totesin, että ainakaan suomessa tuo -50% ale ei ollut voimassa, mutta tilasin nämä silti, postikulut olivat sen 0€. Löysin siis sieltä hauskoja patenttimalleja mm. Star Wars -hahmoista, joita ostin kaksi (R2D2 ja tuo toinen häiskä, jonka nimeä en tiedä). Klassikkohan on tuo perinteinen Coca-Cola pullokin, joten sekin pääsi ostoskoriin. En osaa sanoa, ovatko nämä kopioita alkuperäisistä patenttipiirroksista, mutta hauskoja joka tapauksessa. Nämä eivät ole liian lapsellisia, joten teinikin ne hyväksyy. Itseasiassa, nämä käyvät kyllä aikuiseenkin makuun. Ihan tässä äiti jo näkee nämä sijoituksena opiskelemaan lähtevän pojan ensimmäisessä omassa kodissa (sitten joskus 30 vuoden päästä, kun maltan esikoisen pois kotoa päästää;)








Arabian Suomi 100-mukit

Suomi 100 -vuotta -teemalla on ilmestynyt juhlavuoden kunniaksi monia mielenkiintoisia juttuja. Arabian juhlavuoden mukit tulevat olemaan varmasti niitä suosituimpia. Niitä valmistetaan luonnollisesti rajallinen erä, joten keräilyarvoakin näillä tulee varmasti olemaan. Joka vuosikymmeneltä löytyy omaa aikaansa kuvaava koristelu. Veikkaan Pastooraalista suosikkia, mutta jokaiselle tulee varmasti se oma ostajakuntansa. Hyvä idea vaikka synttärisankarille hänen syntymävuosikymmentänsä kuvaava muki. Itselle tällainen olisi tuo 70-luvun Esteri, ei paha! Ihania mukeja kaikki tyynni kyllä ovat ja itse vannoutuneena mukifanina joisin näistä oman kahvini enemmän kuin mielellään. Kyllähän sitä muki tai pari pitää itsellekin hommata.  Mikä on oma suosikkisi?
Käväisin muuten tuossa meidän City Marketissa ja siellä näytti Myrnat lähes  loppuneen. Kertoneeko jotain sen suosiosta vai oliko joku vaan sattunut ostamaan isomman satsin kerralla, tiedä häntä....
Isak

She-Fo

Myrna

Suomen Kukka

Hattara

Pastoraali

Esteri
Timbua


Bebop


Huvila
Mukien esittelytekstit ja kuvat Arabian sivuilta:
Isak
1914
1900-luvun alussa Arabia valmisti monia jugendvaikutteisia, pelkistettyjä ja sulavalinjaisia reunaornamentteja. Myös suomalainen kasvisto pääsi tuolloin aiheiksi kuparipainokuvilla toteutettuihin koristeisiin. Yksi niistä oli Isak.
She-Fo
G.L. Jäderholm-Snellman, 1926
Greta-Lisa Jäderholm-Snellman (1894–1973) toimi Arabian keramiikkataiteilijana 1921–1937. Hänen sanotaan olleen Arabian koristemaalauksen luoja. Jäderholm-Snellman toi Arabian astioihin 1920-luvun klassismin ja art deco -henkiset, hillityt ja geometriset koristeet.
Myrna
Olga Osol, 1937
Myrnan äiti on taiteilija Olga Osol (1905–1994). Hän nimesi astiastonsa amerikka-laisen näyttelijän, 1930-luvun supertähden Myrna Loyn mukaan. Runsas ja aito kultaus alkuperäisen kupin ja lautasen reunassa sekä filmitähden nimi toivat ripauksen ylellisyyttä Arabian astiasarjaan.
Suomen Kukka
1941
Vuoden 1941 koristeuutuutta esiteltiin sanoin “Suomen Kukan koruton kauneus tuo mieleemme oman maamme ja sen, mistä tunnetaan Pohjolan kansa”. Suomen Kukka koristi vuosina 1941–1956 ja 1966–1968 ruoka- sekä kahvi- ja teeastiastoa.
Hattara
Raija Uosikkinen, 1954
Arabian koristelijana aloittaessaan Raija Uosikkinen (1923–2004) suunnitteli koristeita Kaj Franckin uudelle astiastolle 1950-luvun alkuvuosina. Hattara oli yksi tunnetuimmista ja se myös palkittiin kultamitalilla Yhdysvalloissa 1961.
Pastoraali
Esteri Tomula, 1965
Arabian pitkäaikaisen ja tuotteliaan koris-tesuunnittelijan, Esteri Tomulan (1920–1998), käsialan yksityiskohtainen runsaus tulee hyvin esille 1960-luvun lopun Pastoraali-sarjassa. Siinä näkyy ihmishahmoja kasvimaailman seassa.
Esteri
Esteri Tomula, 1973
Arabian kauniimman arjen suunnittelussa 1960–1970-luvuilla oli mukana monia Esteri Tomulan (1920–1998) rakastettuja koristeita. Tomula suunnitteli oman koristeen Arabian tehtaan 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Kuppia ja lautasta peittävä kukkaornamentti sinisenä sekä ruskeana sai nimekseen Esteri.
Timbua
Howard Smith, 1987
Amerikkalainen kuvataiteilija ja muotoilija Howard Smith (1928–) muutti Suomeen 1962 ja toimi Arabiassa vierailevana taiteilijana useita vuosia. Smithin taiteen tyypillisiä piirteitä ovat kirkkaat värit ja selkeät muodot, erityisesti mustan ja valkoisen yhdistelmät.
Bebop
Heikki Orvola, 1992
Heikki Orvola (1943–) on toiminut Arabian taideosastolla vuodesta 1987. Kultakoristeinen, luksuksena pidetty Bebop syntyi 1992. Bebop oli kahvi- ja teeastiasto, jonka koriste lähti jazz-musiikista, repivä-tyylisestä bebopista.
Huvila
Heini Riitahuhta, 2017
Heini Riitahuhta (1975–) tuli mukaan Arabian Taideosastoyhdistykseen 2003. Huvila on kukka-aihe Riitahuhdalle omi-naisella piirrostyylillä. Se on fiini ja hienostunut koriste, joka heijastaa 1920-lukulaista henkeä kuten Huvilaan kuuluu. Käsivarapiirto modernisoi tunnelman juhlavuoteen 2017.