perjantai 29. huhtikuuta 2016

Sitä sun tätä ja vähän keittiötäkin

Voi veljet, miten kiirettä on pitänyt muutamat viime päivät! Piha on kuin pommin jäljiltä, jossa mulla on aikalailla neljä projektia kesken. Terasseja pitäisi ruveta öljyämään ja sekös on aiheuttanut isoimman homman niiden aiemman käsittelyn takia (tästä on tulossa ihan oma postaus jahka homma valmistuu), ne on nyt pesty ja hionta on vielä kesken. Sisällä oli myös sama fiilis eilen, kun aurinko pitkästä aikaa näyttäytyi paljastaen kaikki sotkut, jotka sateiset päivät peittää sujuvasti. Aamupäivä menikin "raivosiivotessa". Se on hyvin tuottoisa tila, jossa pienessä ajassa saa tehokkaasti puhdasta aikaiseksi. Toimii myös muissakin jutuissa, pitää vaan saada itsensä sellaiseen "nyt prkl tehdään"-moodiin. Tiedätte varmaan? Samaan syssyyn keittiö päivittyi ihan vahingossa. Kodarissa majaillut kori päätyi keittiön tasolle antamaan himpun verran rustiikkista ilmettä.  Lehtikuusen oksista tuli veteen päästyään ulos muutamassa päivässä hauskat tupsut. Ihan mahtavia ja raikkaan värisiä! Nyt pitäisi ruveta miettimään vapun ruokia. Jotain tortillahässäkkää voisi laittaa.








torstai 28. huhtikuuta 2016

Jokos teillä on nää?

 Lapsi on terve kun se leikkii -tai roikkuu. Tämän sain todeta, kun pääsimme tekemään yhteistyötä Suomen voimistelutuotteen kanssa. Valitsin meille ulkokäyttöön soveltuvat renkaat, jotka on valmistettu BPA -vapaasta muovista. Muitakaan haitallisia kemikaaleja valmistamisessa ei ole käytetty. Renkaat hihnoineen on tehty alusta loppuun suomessa ja muoviset renkaat ovatkin ainoat kotimaassa valmistetut lajissaan. Myös puisia renkaita löytyy sisäkäyttöön. Hihnoissa on kätevät ja erittäin pitävät pikalukot, joten säätö eri korkeuksille käy kädenkäänteessä. Värejä löytyy sekä renkaista, että hihnoista mustia ja valkoisia. Näistä voi jokainen valita itselleen sopivimman kombon. Nämä värivaihtoehdot näyttävät tällaisen sisustusintoilijan silmään erittäin mukavilta ja tyylikkäiltä. Meillä on mustat hihnat valkoisilla renkailla. Renkaat voi toki laittaa myös sisälle, mutta ajattelin maksimoida ulkonaoloaikaa sijoittamalla nämä ulos. On näistä riemua riittänytkin. Eikä muuten tee huonoa aikuisellekkaan vähän roikuskella ja selkäänsä venytellä näissä. Ihan yhtä hurjiin temppuihin en edes yritä itse yltää, kuin mitä tyttömme intoutui tekemään.



Hihnat ovat pisimmillään 250cm pitkät, joten ne saa roikkumaan kohtuullisen ylös. Pidempiäkin hihnoja on saatavilla. Ihan mahtavaa olisi, jos pihassamme olisi joku puu, johon renkaat olisi saanut, mutta sopivaa  ei tähän hätään ollut, joten terassilta löytyi oiva paikka. Ja onpa sateenkin sattuessa ulkona tekemistä sateensuojassa. Peukutan kaikelle ulkoliikunnalle tänä päivänä, sillä tuntuu, että sisällä ollaan nykyisin tosi paljon. Pelit ja elektroniikka vievät aikaa enemmän ja enemmän. Yritykseltä löytyy muitakin tyylikkäitä tuotteita, kuten puolapuita ja trapetseja


 yhteistyössä: Suomen Voimistelutuote

tiistai 26. huhtikuuta 2016

Simaa ja munkkeja vapun kunniaksi

Viime vuonna vappumunkit jäi paistamatta, mutta tänä vuonna korjasin tilanteen. Tänään otettiin jo pieni varaslähtö ja maistettiin simaa ensimmäisen kerran. Miksiköhän tämä munkkien paisto tapahtuu vaan kerran vuodessa, vaikka se on itse asiassa nopeampaa kuin peruspullan leipominen? Ei tarvi voidella, eikä laitella raesokereita ja  munkit on paistettukin nopeammin kuin muutama pullapelti. Munkit kypsyvät öljyssä tosi nopeasti ja sitä mukaa kun toisia nostaa paperin päälle valumaan, saa uusia jo nostella kattilaan. Ja onhan nää nyt ihan omaa luokkaansa tuoreena! Tosin tein munkit jo viikkoa ennen vappua ja laitoin sokeroimattomana pakkaseen, mistä pussi kerrallaan voi lämmittää ja sokeroida herkut. Simakin suostui onnistumaan tänä vuonna, joten vapun peruspalikat on kohdillaan. Vapputorille pitänee mennä hytisemään  ja katsastamaan ne perinteiset kojut ja metrilakut sekä juomaan kevään ensimmäiset torikahvit.  Onkos teillä mitään vapputraditioita?










maanantai 25. huhtikuuta 2016

Lasin alla

Tänä aamuna valkoinen lumi oli peittänyt koko tienoon ja taivaantäydeltä tuli räntää. Juuri eilen istuttelin pihalle tekemääni muurikivialtaaseen viimeiset kasvit ja fiilis oli niin keväinen. No, näitähän tulee suomen keväässä. Ainakin sain istutustyöt tehtyä. Tällä ilmalla voikin sitten taas nautiskella sisätiloissa kupillisen kuumaa ja lueskella vaikka niitä puutarhalehtiä. Niissä ainakin aurinko paistaa aina, jos ei muualla. Nämä kuvissa olevat Kotomo Designin Origami-kuviolliset lasinaluset suojaavat pöytää ikäviltä rinkuloilta, joita varsinkin kahvi saattaa pöytään jättää. Mukavaa alkanutta viikkoa. Toivotaan, että vapuksi viimeistään saataisiin aurinkokin houkuteltua esiin. Ja nyt on muuten viimeiset ajat laittaa simat tulemaan, jos sitä aikoo tehdä:)





sunnuntai 24. huhtikuuta 2016

Lasten huoneesta ja kasvamisesta

Jossain vaiheessa jokaiselle sisustajamammalle tulee eteen se hetki, kun oma lapsi haluaa sisustaa ihan itse huonettaan. Asia, joka pitää hyväksyä. Meidän 9v. on varmasti ihan perustyttö: paljon sälää ja söpöjö kuvia seinillä. Askartelujuttuja ja vaaleanpunaista. Oma ja turvallinen maailma, jota pitää saada laittaa omannäköisekseen. Se on oikeastaan jatkumoa vähän isommalle ja tunteita herättävämmälle jutulle, jota olen itseni yllättänyt pohtimasta: ne itsenäistyy. Siitä voisi tehdä ihan oman postauksensa, miten äiti ikävöi pikkulapsivaihetta: kun sai silittää maailman pehmeintä poskea tai sylitellä ja silitellä. Kaikenlainen silittely tai haliminen on pääsääntöisesti kiellettyä nykyään. Sinne ne mun pikkulapset hävisivät, huoneisiin, jota äiti ei saa enää sisustaa. Tietysti, jos 11v. pojan jalka rupeaa olemaan kokoa 43, ei kai se enää syliinkään halua;) Olen jopa tuntenut surua siitä, että halailu on jäänyt, mutta onko se itsekästä? Eikö sitä pitäisi olla iloinen, kun lapset kasvaa ja terveitäkin vielä ovat? Täällähän ne on joka päivä, vaikkei ihan kosketusetäisyydellä enää koko ajan. Vanhemmuudelle on tullut ihan uusi rajapyykki. Nyt ei enää riitä lämmin syli. Maailma on tullut siihen väliin ja se kasvattaa meidän lapsia tavalla, jota aina itse ei voi hallita. Siinä sitä onkin miettimistä. Onneksi on vielä tuo pienin, joka olisi sylissä sitten senkin edestä välillä<3

Ja jottei postaus mene ihan tunteelliseksi, palataan alkuperäiseen aiheeseen. Räpsin muutaman kuvan neitosemme huoneesta. Kokonaisuutta en nyt tällä kertaa kuvaillut ihan siivousteknillisistä syistä;)











perjantai 22. huhtikuuta 2016

Kotiblogit-lehdessä


Joku aika takaperin pääsin mukaan itselle ihan uuteen projektiin ja vähän jännittäväänkin sellaiseen. Pääsin tekemään Parhaat Kotiblogit-lehteen oman jutun. Tässä skandikodit-teemanumerossa ei varsinaisia kotiesittely-tyylisiä juttuja ole, vaan juttu tuli kirjoittaa postaustyylisesti esimerkiksi tämän hetken kuoseista. Keskityin omassa jutussani keittiön keväiseen teemaan, joka meillä on vihreä väri tekstiileissä ja viherkasvien tuomana. Jokainen lukekoon jutun lehdestä, miten onnistuin. Itsellä oli voittajafiilis, kun juttu oli valmis ja kuvatkin onnistuivat hyvin. Kiva, ja haastava kokemus, joka erottui tavallisesta blogipostailusta sillä, että tässä (aiheesta tai ei, mutta itseaiheutettuna), kasautui pieniä onnistumisen paineita. Uusi lehti löytyy nyt kaupoista!

torstai 21. huhtikuuta 2016

Jakkara, jota ei jätetä

Mietin tässä joku päivä sitten, että mikä huonekalu on kulkenut matkassa kauiten. Lähes kaikki huonekalut ovat vaihtuneet matkan varrella, jotkut jo useampaan kertaan. Vanhin on tämä jakkara. Se muuten taitaa iällisestikin olla vanhimmasta päästä, mitä meillä on. Tarkkaa ikää en kyllä osaa edes ruveta arvailemaan, mutta varmasti 1940-luku tai vanhempi voisi olla lähellä totuutta. Tämä  löytyi joskus muinoin  Seinäjokelaisesta osto- ja myyntiliikkeestä. Silloin ei nykyisenlainen kirppiskulttuuri ollut vielä voimissaan, vaan näissä kaikenlaista romua ja aarretta myyneissä osto- ja myyntiliikkeissä tuli käytyä silloin. Sitäkään liiketta ei enää ole ollut vuosiin olemassa. Olen tästä jakkarasta joskus tainnut kertoakin jossain kirppislöytö-postauksessa, mutta kerrataan taas. Jakkara oli alun perin turkoosi ja maalasin sen sitten vanhan vihreäksi ja taiteilin kanteen vielä vaaleansinisiä kukkia. Kyllä, juuri näin! Tuoli vietti muutamia vuosia varastossa, ja päätyi taas mustan maalikäsittelyn jälkeen sisätiloihin. Jakkara on kunnon puuta ja kaunis kun mikä. Vähän rosoinen, silleen sopivasti.





keskiviikko 20. huhtikuuta 2016

Kynttilänjalan extreme makeover DIY

Pitkään aikaan tein kirppikseltä oikein superhalvan löydön. Ensisilmäyksellä ei kyllä ollut rakkautta tämän esineen kanssa, mutta heti oli ajatus, että pienellä pintaremontilla tässä vois olla ainesta. Hintaa joku kehtasi pyytää ;) tästä 10 senttiä! Hinta ainakin oli kohdillaan. Kotona tartuin taas vakkarikaveriini, mustaan spraymaaliin ja suhautin koko komeuden mustaksi. Iltasella tein varastossa olleista helmistä vielä muutaman mansetin kuminauhaan ja pujottelin ne kynttilänjalan varteen. Vähän tästä tuli Aarikkan kynttilänjalkojen henkinen tekele. Noita helmiä vaihtelemalla väriäkin saa muutettua. Valkoiset helmet nyt ainakin menee hankintalistalle. Jotenkin tykkään kovasti tästä retrohenkisestä kapineesta :)



maanantai 18. huhtikuuta 2016

Tällaista tänään

Harmaa päivä ulkona, tihkuttaa vettä silloin tällöin eikä auringosta ole tietoakaan. Omakin energia tuntuu tällaisina päivinä olevan nollassa. Ei huvittaisi oikein mikään. Kotonakaan ei ole sisustettu juuri ollenkaan. Ulkona sentään aloittelin eilen terassien hiomista, ne kun pitäisi pintakäsitellä lähiaikoina. Taitaa ulkosisustusta olla tiedossa lähiaikoina vähän enemmänkin, sen verran työläitä projekteja on muutama odottelemassa tuolla pihalla. Muurikivinen istutusallas, lavasohva (joka oli jo viimekesänä projektilistalla!) sekä tuo terassien käsittely. Viimeksimainittu nyt ainakin vie muutaman päivän kun pohjalla oleva lakka pitää hioa öljyn tieltä pois. Ehkä tänään saakin vähän laiskottaa ja kerätä energiaa noihin hommiin.  Riippapihlajaan, joka viimekeväällä istutettiin, näyttäisi jo olevan tulossa lehtiä. Samoin sisällä maljakossa oleviin koristeomenan  oksiin, jotka pelastin jänön syömästä oksasta.




sunnuntai 17. huhtikuuta 2016

Lautaspuute


Meiltä löytyy Teemaa, 24H ja Ikeaa sekä Marimekkoa astioista. Syvät lautaset alkavat muodostua ongelmaksi. Teeman ikivanhat keltaiset ovat niin kulahtaneita lusikoimisen jättämistä lyijykynämäisistä viiruista ja osasta taitaa olla palojakin poissa. Saman sarjan Muumi-lautaset ovat kuosissa, mutta ne on lähinnä lasten käytössä. Keväällä myin pois 24H-astiaston vihreät syvät lautaset kirpparilla ihan sen värin takia. Materiaali näissä oli ihan superhyvä. Na taisivat olla jotain kivitavaraa ja pinta oli aavistuksen epätasainen. Ei ollut aika jättänyt niihin minkäänlaisia veitsien tai lusikoiden jälkiä. Ikealta meillä on käytössä melkein puolipallomaiset, tosi syvät kulhot, jotka onkin kauniit ja kivat käytössä, mutta jotkut "perus"syvät kyllä tarvittaisiin noiden Teemojen ja myytyjen lautasten tilalle. Olen vähän vaiheilla, että mitä sitä nyt sitten hankkisi. Teeman isommat syvät ovat kauniit, samoin yllättäen Arctica kaikessa tavanomaisuudessaan otti silmään. Varsin mukava muoto ja käteen hyvä muotoilu on tässäkin. Otin tähän kuvan harmaana, joka voisi olla toisaalta vähän extra-väri. Sitten taas Ikealta saisi huolettomia lautasia aimo satsin näitten hinnalla. Tuppaa olemaan kovassa käytössä tällä hetkellä meidän astiat, ja vähintään kerran kuussa joku hajoaa. Viimeksi tänään minä itse kylläkin hajotin pienen Marimekon Siirtolapuutarha-kulhon:) Kyllä harmitti, mutta itseään sai siitä syyttää tällä kertaa. Marimekosta puheenollen, tuo Siirtolapuutarha-sarjan syvä lautanen olisi myös superihana.



Teema
 
 
 
 


Arctica

 


Ikea Dinera


Ikea 365+

 
Marimekko Oiva


kuvat: Ikea, Arabia ja Marimekko


perjantai 15. huhtikuuta 2016

Sisal-harhautus

Ostit ihanan kukan ja ajattelit, että laitat sen juuri siihen tiettyyn ruukkuun. Ruukku onkin ihan liian matala, voi ei. Nou hätä, sisalilla saa tuunailtua tämän eriparisuuden piiloon. Sillä voi myös muuten vaan kaunistaa kukan alustaa ja peittää ikävän näköisen multapinnan. Kukan voi myös kietaista kaupan ruukussa sisaliin ja pujottaa lasiseen astiaan. Vaihtelua tämäkin. Itse asiassa tämä oma Tulilatvani jäi tähän lasikippoon, jota en miesmuistiin olekaan käyttänyt, mutta nyt näytti taas freesiltä. Valkoista sisalia olen bongaillutkin jonkun aikaa kaupoista, mutta aina on hyllyistä löytynyt vaan värikkäitä versioita. Nyt vihdoin onnisti ja sain oman pussini. Pieni pussi on tosi riittoisa ja tätähän voi käyttää uudelleen ja uudelleen kun ottaa sen aina talteen kukan kuoltua. Sehän onkin sitten taas viikonloppu, mahtavaa!




keskiviikko 13. huhtikuuta 2016

Keittiöpyyhkeet

Onko kaapissasi pinttyneitä, reikäisiä ja kulahtaneita keittiöpyyhkeitä? Mulla on. Johtuneeko keräilijäluonteesta vai mistä, mutta ei niitä malta poiskaan aina heittää. Kun joku vieras sattuu paikalla, ne toki pitää piilottaa, kun eivät silmää kovin hivele. Keittiöpyyheillä saa itseasiassa väriä tai kuosia keittiöön aivan kuin huomaamatta. Kauniin värinen pyyhe saa olla esillä ja saatavilla. Lapuan kankureiden raikkaan keväiset Hexamo- ja Mono -pyyhkeet ovat joko täyspellavaa tai 50%puuvillaa/50%pellavaa. Värejä löytyy toki muitakin, mutta sain valita yhteistyössä muutaman ja päädyin juurikin vähän värikkäämpiin siitä syystä, että muuten keittiön väriskaala on ollut vähän hillitympi. Pellavahan on materiaalinakin hyvin imukykyinen, joten ei keittiöpyyhkeeltä paljon enempää voi toivoa. Kyllä ne kulahtaneet vanhat ovat jääneet sinne kaapinperukoille ja joutavat uusiokäyttöön. Ja jos kesänkorvalla on tiedossa vierailuja vaikkapa ystävien tai sukulaisten mökeille, varmasti mieluisa tuliainen on setti ihania pyyhkeitä. Lapuan kankureilla on nettikauppa ja ihana tehtaanmyymälä Lapualla, jonne kannattaa poiketa vaikkapa tulevien asuntomessujen yhteydessä, matkaa ei ole kuin reilut 20km.