keskiviikko 23. marraskuuta 2016

Omat sisustustapani ja oppini

Ajattelin jakaa teille omat sisustuksen kulmakiveni. Suurimmilta osinhan se tulee tuolta jostain "omasta päästä", miten ja mitä kotiin haluaa laittaa. On kuitenkin muutama asia, jota itse huomaan noudattavani sisustamisessa. Nämä eivät siis omasta mielestäni ole missään nimessä oikeita tapoja, vaan omia tapojani. Vähän kuin pukeutumisessakin, myös sisustamisessa jokaisella on oma tyyli ja käsiala, tässä siis minun juttujani. Päivän kestävä hämäryys ulkona tekee kuvista valitettavan epätarkkoja, mutta tätä tämä nyt on, joten näillä mennään :(

1. Kun tavaroita ei ripottele sinne tänne, vaan niistä tekee kivoja ryhmiä, moni asia toimii paremmin. Pienet asiat siellä täällä saavat katseen harhailemaan. Ryhmät sen sijaan luovat kiinnostavia kokonaisuuksia ja selkeyttä tilaan. Tämä koskee niin huonekaluja, kuin pienempiäkin tavaroita. Itse en osaa laittaa asetelmia symmetrisesti, vaan tykkään enemmän epäsymmetriasta jostain syystä. Jos jollekkin on tuttu termi: kultainen leikkaus, se määrittää symmetriaa paremmin oman tapani asetella tavaroita (silmämääräisesti tokikin..).




2. Tauluissakin ryhmittely on omaan silmääni kivan näköinen.  Olen oppinut ripustamaan taulut noin puoleenväliin seinää, ehkä vähän allekkin. Toisaalta myös taulun alla oleva huonekalu määrittää taulun korkeutta. Niiden etäisyys toisistaan ei ole hirveän iso omissa sisustuksissani. Liian ylhäällä ja yksinään killuva pieni taulu voi olla aika lohduton näky. Kun taulut ovat katseen korkeudella ja lähempänä huonekaluja, ne tulevat yhdeksi ryhmäkseen. Toisaalta rennosti seinään nojaava taulu lipaston päällä miellyttää silmää myöskin.



3. Olen oppinut, että esimerkiksi kukkia on oltava kimpussa pariton määrä, esim. kolme tai viisi. Se kyllä toimii. Parittomuus toistuu kyllä muussakin omissa jutuissani. Monasti joku pieni esineryhmä pöydällä on pariton, esimerkiksi kolme esinetta.

4. Pysyn muutamassa värissä. Huonekaluissa ja seinissä pari pääväriä kautta linjan saavat tilan pysymään harmonisena. Tyynyt ja muut pienet, helposti vaihdeltavat jutut on sitten lisävärin tuojia.




5. Lisään jotain omaa persoonaa. Liian kliininen voi olla tylsä. Kiinnostavat pienet detaljit tuovat oman persoonan näkyviin ja saavat tilasta kotoisan. Tästä tulee sitä Hyggeä myöskin.

Pääasiahan kuitenkin on, että koti on oman näköinen ja siellä viihtyy, sehän on jokaisen oma pienoismaailmansa

7 kommenttia:

  1. Hyviä vinkkejä!
    Huomaan itsekin noudattavan noita :)
    Vaikka taulujen asettelu on mulle vaikeaa, eikä välttämättä hyvää paikkaa löydy..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kyllä aina yhtä vaikeaa, joko tuntuu ettei hyvää paikkaa löydy, tai sitten olis useampi hyvä paikka:)

      Poista
  2. Hyvät vinkit! Vuosien varrella on oppinut arvostamaan enemmän persoonallisia koteja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samoin. Joskus kun pääsee ensimmäistä kertaa kivaan ja persoonalliseen kotiin, olo on kuin Liisalla ihmemaassa!

      Poista
  3. Mihinhän toi parittomuus perustuu? :D Noin niinku psykologisesti?
    Sääntö on toimiva, mutta välillä repäisen ja rikon sitä vastaan ihan pelkästään erilaisuuden ilosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin tosiaan, hyvä kysymys?! Kertookohan se jostain vähän vinksahtaneesta luonteesta? ;) Toki itsekin välillä pitää tehdä päinvastoinkin (yritän tässä vaan nyt kertoa, että en ole ihan nyrjähtänyt persoona..), mutta pääsääntöisesti tuo epäsymmetria kiehtoo.

      Poista

Kiva kun kävit, jätä kommentti!