keskiviikko 12. lokakuuta 2016

Ja tulkoon verhot, ja verhot tuli

No kauanhan se verhoton keittiö sai olla... Sunnuntaina innostuin iltasella kaivamaan ompelukoneen esille ja neuloin verhot valmiiksi. Miksiköhän se puolalanka aina loppuu kesken ja joka kerta saa ruveta puolaamaan kesken ompelemisen?! Kangashan on siis Marimekon "Sylvia", jonka jo kesällä löysin alesta. Ikkunoita on niin huono kuvata vastavaloon, mutta kyllä näistä kuvista jotain vihiä lopputuloksesta saa. Tulilatvan ostin pöydälle, josta on taas iloa pitkään. Mustalla sisalilla sai näppärästi peitettyä kukan istutuspurkin niin, ettei se näy tuosta laakeasta ruukusta. Ja vähän havujakin jo toin sisälle, varma syksyn merkki. Meidän pihakatajassa oli häiritsevästi törröttävä oksa, joten leikkasin sen parempaan käyttöön. Aina välillä haaveilen liinasta tuohon pöydälle, mutta ei se kyllä pikkulapsiperheessä toimi kauhean hyvin ja toisaalta rakastan kyllä tuota pöydän patinoitunutta pintaakin. 



6 kommenttia:

  1. Hyvännäköistä ja ihailtavaa nuo ompelutaidot!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mun ompelutaidot ei kestä lähempää tarkastalua tosiaankaan:D :D :D

      Poista
  2. Kivat verhot. Ja ihania vihreän sävyjä teidän keittiössä!

    VastaaPoista
  3. Vastaukset
    1. Voi kiitos Satu. Harmi, että keittiön verhot on noin matalat, eikä tuon kankaan ihana kuosi oikein pääse oikeuksiinsa, mutta muuten passelit tuohon ovat.

      Poista

Kiva kun kävit, jätä kommentti!