Olkkarin valoja

Kun illat pimenevät, voi eräässä puolitoistakerroksisessa talossa nähdä hahmon vaeltavan huoneesta toiseen roikuttaen perässään erinäisiä valosarjoja etsien niille epätoivoisesti paikkaa. Vain vertahyytävä ulina puuttuu (joskus sekään ei ole kaukana;). Valoja ei ole koskaan liikaa, mutta silti liika on liikaa. No, ihan kuulkaa melkein taputin itselleni, kun hokasin laittaa valot tuohon olkkarin oveen rennosti roikkumaan. Nappi paikka, lasioven lapi näkyy valot tietysti, vaikka puolet valoista on oven takana. Tällä puolella olkkaria ei valoja ole eikä ovea ole tarvis sulkea, joten valot eivat tiellä ole ollenkaan. Osassa kuvista voi nähdä kurkkauksen eteiseenkin, jossa seinä on tummunut hieman. Siitä tarkemmin ensikerralla.  Jokos olette omat valonripustushimonne päästäneet valloilleen?