tiistai 13. lokakuuta 2015

Ihan liekeissä

Elävä tuli on sellainen elementti, jota voisi kyllä tuijotella loputtomiin. Takkatulen rätinässä on sitä jotain. Mekin ollaan nyt muutaman kerran iltasella takka sytytetty. Seuraavana aamuna on kotona vielä sellainen suloinen lämpö vastassa, kun sängystä ylös kömpii.Ja kynttilöitähän ei koskaan voi olla liikaa, eihän? Tuikkujen lisäksi kun hankkii muutaman isomman kynttilän, niin niistä riittää iloa kauan. Nämä isommmat kynttilät pitää vaan muistaa sytyttää tarpeeksi ajoissa, että ehtivät palaa tarpeeksi kauan. Muuten reuna jää liian paksuksi ja kynttilän liekki on kohta pienessä kraaterissa kynttilän uumenissa. Miksei muuten kynttilöissä ole merkattu jotain vähimmäis polttoaikaa, jonka aikana ne reunatkin ehtii sulaa kunnolla ja kynttilän saa poltettua kunnialla loppuun. Vähänkö taas loistoidea, jee;) Tässä kuvissa olevassa tapauksessa peli on ehkä jo menetetty, en tiedä päästäänkö polttotouhuissa loppuun asti, sen verta hätäisesti on sammutettu, tai sytytetty liian myöhään. Näin siinä sitten käy. Menipäs taas asian vierestä, mutta pontti on se, että kynttilät ja takka on kivoja, piste.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiva kun kävit, jätä kommentti!